Tehdään Suomesta maailman lapsiystävällisin maa

2019-02-03T12:06:28+00:003.2.2019|Ei kommentteja

Jokainen perhe on ihana asia. Jokainen koti maailman keskipiste. Tennispalatsissa puhuttiin lauantaina perheestä Santeri Alkion ajatuksen pohjalta. Keskustelemassa olivat viestintäpäällikkö Laura Ruoholan johdolla perheministeri Annika Saarikko, toimittaja Marja Hintikka, ME-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord ja miehiä edusti kunniakkaasti eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Annika Saarikko nosti esille Suomen menestyskonseptin: neuvolan, äitiyspakkauksen, maksuttoman kouluruuan ja lapsilisät, joista otetaan maailmalla mallia. Voisimme myydä enemmänkin sosiaalisia innovaatioita maailmalle. Valtaosalla eli 75 %:lla perheistä menee hyvin. Heilläkin on toki haasteensa sovitettaa työ ja perhe yhteen ja selvitä ruuhkavuosistaan.

Meillä on monia suuria haasteita ratkottavaksi. Kaikki parisuhteet eivät kestä. 20 000 lasta on otettu huostaan. 60 000 nuorta on syrjäytynyt. He eivät ole koulussa, työelämässä eivätkä yhteiskunnan tukitoimien piirissä. Sen lisäksi osa kokee muuten olevansa syrjässä. 17 % lapsista on nytkin syrjäytymisvaarassa. 8 % lapsista on ylisukupolvisten syrjäytyneiden perheiden lapsia ja nuoria. 400 lasta on siirtynyt viime aikoina joka vuosi syrjäytyneiden joukkoon.

ME-säätiö on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa ei ole vuonna 2050 yhtään syrjäytynyttä nuorta. Se on kunnianhimoinen mutta todella hyvä tavoite. Asettakaamme tavoitteeksi myös se, että Suomi on tulevaisuudessa maailman lapsi- ja perheystävällisin maa. Jotta pääsemme siihen, meidän tulee tehdä yhdessä työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Sadalta syrjäytyneeltä nuorelta kysyttiin, millaista apua he olisivat toivoneet. Nuoret toivoivat tukea vanhemmilleen. Jokainen nuori tarvitsee edes yhden aikuisen, joka on heidän kanssaan ja uskoo heihin.

Antti Kaikkonen nosti esille kolme koota, joita lapsi tarvitsee: kodin, koulun ja kaverit. Meidän kannattaa kehittää varhaiskasvatusta, jonka toimijat saavat nykyistä suuremmat valtuudet ottaa yhteyttä ja puuttua mahdollisimman varhain perheiden ongelmiin. Maksuton varhaiskasvatus on Keskustalle pitkän tähtäimen tavoite. Sitä tukee kehittää kodin kasvatuskumppanina. Se tulee toteuttaa kohtuullisen kokoisissa ryhmissä ja puhtaissa tiloissa, johon lapsi on turvallista jättää. Vanhempia tulee tukea neuvoloissa myös varhaisten vuorovaikutussuhteiden luomiseen. Vanhempien välinen suhde on lapsen koti.

Lapsi on ilo, lapsi on lahja. Lapsella ja nuorella on itseisarvo. Suomen syntyvyys on romahtanut nälkävuosien tasolle. Lapsen saamisesta puhuminen on herkkä asia, mutta siitäkin tulisi voida puhua avoimesti. Tarvitsemme asenneilmaston muutosta. Maria Kaisa Aula on todennut, että yhteiskunnan tulee tukea jokaisen omaa valintaa perheensä koosta. Toivotun ja toteutuneen lapsiluvun kuilu tulee kuroa umpeen. Meidän tulee tukea kaikkia perheitä. Lapsirikas-hanke kirkasti selkeän tarpeen: kaikenkokoiset perheet toivovat itselleen lastenhoitoapua ja konkreettista apua.

On tärkeää, että jokainen lapsi on tervetullut – taustastaan riippumatta. Siksi lapsilisän määrää ei tulisi sitoa vanhempien tuloihin. Lapsilisän tehtävä on tasata lapsettoman perheen ja lapsia omistavan perheen tulonjakoa. Siksi sen tulee olla kaikille samansuuruinen. Tulotason ja varallisuuden tasaaminen perheiden kesken tulee hoitaa muuta kautta. Lapsiperheköyhyys tulee selättää täsmätoimin. Hyvinvoiva lapsi kasvaa tasapainoiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi.

Ulla Nord muistutti siitä, että nuorten tulevaisuususko on vähentynyt. Moni nuori ei aio hankkia lapsia tällaiseen maailmaan, jossa kaikki tuntuu epävarmalta. Tehtävämme on puhua ilmastonmuutoksesta ja tulevaisuudesta realistisesti ja pelottelematta. Meidän tulee valaa nuoriin lujaa uskoa tulevaisuuteen. Tehtävämme on luoda toivoa.

Kun tyttöjen ja poikien koulutus erkaantuu liian kauas toisistaan, syntyy myös kohtaamisen ongelma: Suuri rakkaus jää löytymättä. Tämänkin vuoksi meidän tulee huolehtia kaikkien sujuvista koulupoluista, että jokainen löytää paikkansa yhteiskunnassa, uskaltaa sitoutua ja ottaa vastuun itsestään, puolisosta ja lapsista. Meidän tulee sujuvoittaa myös opiskelun ja perheen yhdistämistä. Opiskelijakin voi olla perheellinen. Kyllä elämä jatkuu ja kantaa.

Tarvitsemme vanhempien neuvoloita, joissa tuetaan vanhempien läsnä olemista ja isien osallistumista lasten elämään. Tarvitsemme työpaikoille joustavuutta ja mahdollisuuksia tehdä välillä osa-aikaista työtä ja etätyötä. Kun tulemme vastaan puolin ja toisin, homma sujuu ja kaikki hyötyvät. Myös ikääntyvät kuuluvat perheisiimme ja sukuihimme. Kaikeniköiset kaipaavat yhteisöllisyyttä. Tehtävämme on saattaa sukupolvet yhteen ja toimimaan yhdessä. Kokemus arvokkaasta ikääntymisestä on Suomen kunnia-asia.

Marja Hintikka kehotti meitä tulemaan lasten kaltaisiksi. Jokainen on ollut joskus lapsi. Olemme aina jonkun perheen jäseniä. Kunnioitetaan toisia. Muistetaan oma sisäinen lapsemme. Suojellaan jokaista lasta.

Kirjoita kommentti