Saloinen

2019-02-16T11:30:12+00:0016.2.2019|Ei kommentteja

Ystävänpäiväkahveilla Saloisten Arkkukarissa laulettiin porukalla ystävyyteen liittyviä lauluja. Keskustelimme huolehtimisesta, turvallisuudesta ja elinvoimasta.

”On muistona avara lapsuus, sen päivien huolettomuus. Ne purona soljuvat pois. On elämä ihmeiden aikaa. Me katsomme nuo kuin kuvina lapsuuden vuodet, ne valoa mieleen tuo.”

Lapsiin ja nuoriin tulee valaa optimismia ja tulevaisuudenuskoa. Synkistely ei vie meitä eteenpäin. Tarvitaan yrittävää asennetta. Kehitetään yrittämisessä tarvittavia taitoja. Ensimmäisen yrityksen perustamista tulee helpottaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä tulee madaltaa. Pienyrittäjyys on avain maaseudun ja harvaan asutun seudun elivoimalle. Valokuitu ja etätyön mahdollisuudet tuovat uusia ihmisiä maalle ja luonnon keskelle, jossa ihminen on tutkimusten mukaan onnellisempi kuin kaupungissa.

”Kun nuoruuden kipuja kannan, saan ystävät rinnalleni. Me vuorille kiipeämme. Vain yllämme kaartuva taivas. Me tähyilemme. Me maalaamme sinisen rannan ja utuisen huomisen.”

Suomi tarvitsee työntekijöitä. Hoidetaan maahanmuuton hallitusti ja kotoutetaan tänne tulijat huolellisesti, että saamme Suomeen uusia vastuullisia työntekijöitä, jotka elävät maassa maan tavalla. Kiintiöpakolaisuus on hallituin tapa tuoda tänne uutta väkeä. Työ on heille parasta kotouttamista. Työtä tehdessä oppii myös kieltä. Työvoimapula on jo todellisuutta. Jos mitään ei tehdä, kymmenen vuoden kuluttua ollaan jo pulassa. Työtä vailla olevat ihmiset tulee kouluttaa uusiin tehtäviin. Lasten ja nuorten tulee oppia koulupolun varrella taitoja, joita tarvitaan muuttuvassa työelämässä.

”Tuulet kääntyvät pohjoiseksi, viima armoton riisuu puun. Kiven koloista kylmä sumu hiipii koteihina hatariin. Ympärillä on hiljaisuus, kaartuu ylläni avaruus. Tähdet tuikkivat pimeässä, toivon kipinät alla kuun.”

Puhuimme myös yksinäisyydestä, jota on niin maalla kuin kaupungissa. On tärkeää edistää yhteisöllisen asumisen muotoja. Rakennetaan vanhusten, lasten ja vammaisten yksiköt naapureiksi, jotta tulee luonnostaan vuorovaikutusta. Koulut ja päiväkodit tarvitsevat mummoja ja pappoja. Rakennetaan kerrostaloihin yhteisiä olohuoneita, jotta ihmiset löytävät toisensa. Tuetaan järjestöjä, jotka kokoavat ihmisiä toimimaan yhdessä.

Puhuimme myös turvallisuudesta. Meidän tulee tukea hataria koteja, jotta lapset saavat elää turvallisen lapsuuden. Poliisi on saanut monia uusia tehtäviä, jonka vuoksi kenttätyöstä on jouduttu siirtämään resursseja pois. Poliiseja tarvitaan lisää. Myös maanpuolustustahdosta kannattaa pitää huolta. Koko nuorten ikäluokalle kannattaisi järjestää kutsunnat, joiden yhteydessä puhuttaisiin maan puolustamisesta ja yhteisestä vastuusta. Emme voi olla sinisilmäisiä. Emme asu enää lintukodossa. Samalla voitaisiin tsekata nuorten tilanne, ettei kukaan putoa.

Kirjoita kommentti