Melkoisen aallokkoinen alkuvuosi. 28.6.2021

2021-11-02T12:28:26+02:002.11.2021|Ei kommentteja

Vuoden 2021 alkupuoli on ollut melkoista aallokkoa. Vuoden vaihtuessa kuulimme hyviä uutisia koronarokotusten alkamisesta. Se herätti meissä toivoa, että pitkittynyt pandemia saataisiin kevään aikana hallintaan – ainakin niin, ettei se haittaisi merkittävästi arkeamme.

Tähysimme jo koronan yli, sen jälkien hoitoon ja haaveksimme vapaasta kesästä ja sen tapahtumista. Kaipuu toisen ihmisen luo ja kohtaamisiin oli suuri. Toisin kuitenkin kävi.

Rokottaminen lähti toimitusvaikeuksien vuoksi ennakoitua hitaammin liikkeelle. Viruksen uusia muotoja pääsi maahan. Rokotusasteen 70 prosentin tavoite juhannukseen mennessä näytti mahdottomalta. Nuorten pahoinvointi lisääntyi. Rokotusvastaisuus nosti päätään.

Jälkihoidon sijaan alettiin puhua aikaisempaa kovemmista rajoituksista. Valmiuslaki otettiin uudelleen käyttöön. Onneksi liikkumisen rajoituksiin ei kuitenkaan tarvinnut mennä. Rajoituksia alettiin viimein toteuttaa kohdennetusti ja alueellisesti maakuntia hienosyisemmin.

Kesä toi jälleen helpotusta. Rokotustavoite ylittyi juhannuksena. Jo 3,2 mijoonaa suomalaista on saanut ensimmäisen rokoteannoksensa. Pian miljoona suomalaista on saanut jo toisen annoksen. Korona on muutenkin muiden infektioiden tavoin kesällä paremmin hallinnassa.

Venäjän jalkapalloturistien tartunnat käänsivät luvut taas nousuun. Se kertoo siitä, että tautitilanne ei ole edelleenkään ohi. Aaltoina etenevän taudin kanssa on opittava elämään mahdollisimman normaalia elämää.

Kuntavaalit saatiin kuitenkin toteutettua kesäkuussa terveysturvallisesti, pidennetyn ennakkoäänestyksen turvin ja osin myös ulkona. Huhtikuussa se olisi ollut todella hankalaa. Vaalien siirto oli perusteltu. Huhtikuussa vielä useampi olisi jäänyt vaalipäivänä kotiin.

Kunnanvaltuustoissa päätetään tärkeistä arkeemme vaikuttavista asioista. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät nyt viimein kunnilta vahvemmille harteille, kunnissa voidaan keskittyä päättämään koulutuksesta, elinvoimasta, kaavoituksesta ja hyvinvoinnista.

Sote-uudistuksen toteutuminen oli hieno päivä eduskunnassa. Uudistus pelastaa monet pienet kunnat pakkoliitoksista ja veronkorotuksista. Palvelut voidaan turvata riittävällä tavalla joka puolella Suomea, vaikka työikäinen väki vähenee ja ikääntyy.

Hallinto keventyy yli 200 toimijasta reiluun 20 sote-järjestäjään. Hyvinvointialue eli maakunta on palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta tarpeeksi suuri, mutta demokratian toteutumisen, paikallisen identiteetin vaalimisen ja olemassa olevien yhteistyörakenteiden kannalta riittävän pieni.

Osoitimme, ettemme ole halvaantuneet koronasta vaan kykenemme tekemään tulevaisuuden kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Luottoluokittajat voivat edelleen luottaa Suomeen.

Iisakinkirkkoa rakennettiin 40 vuotta. Sitä on korjattu senkin jälkeen. Sotea valmisteltiin melkein 20 vuotta. Sekään ei tullut kerralla valmiiksi. Pohjois-Pohjanmaan valmistelutoimet etenevät mallikkaasti.

Uudistus tarkoittaa myös maakuntavaaleja. Tammikuun vaalit ovat erittäin tärkeät, sillä valitsemme niissä edustajamme päättämään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan maakunnassamme.

Ouluun rakentuu huippumoderni yliopistollinen sairaala, jonka toinen vaihe sai rahoituksensa. Upeat aluesairaalamme erikoistuvat omiin tehtäviinsä osana osuuskuntamallia. Tarvitsemme päivittäin ja usein käytetyt palvelut edelleen joka kuntaan. Siinä välissä on paljon yhteistyössä toteutettavia palveluja, joiden toteuttamisesta täytyy nyt neuvotella.

Tarvitsemme maakuntavaaleihin yhteistyökykyisiä ehdokkaita, jotka näkevät Kalajokilaakson kokonaisuutena ja osana koko maakunnan palvelurakennetta.

Kirjoita kommentti