Ihmisoikeudet perustuvat kymmeneen käskyyn

2022-07-21T09:20:39+03:0021.7.2022|Ei kommentteja

Euroopan neuvoston rakennuksen edessä liehuvat pitkässä rivissä jäsenvaltioiden liput. Siellä seisoo myös vaikuttava ihmisoikeuksien muistomerkki, joka koostuu suuresta joukosta erilaisia ihmisiä. Heitä yhdistävät samanlaiset arvot.

Palasin viime viime viikolla Ranskan Strasbourgista, jossa osallistuin ensimmäistä kertaa Euroopan neuvoston yleiskokoukseen. 

Neuvoston tehtävä on vahvistaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta Euroopassa ja sen ulkopuolella. Neuvosto on saanut aikaan yli 200 kansainvälistä sopimusta niiden edistämiseksi. Sen toimielimet valvovat niiden toteutumista 46 jäsenmaassa.

Suomen valtuuskunta koostuu eri puolueiden kansanedustajista, viidestä varsinaisesta ja viidestä varajäsenestä. Varajäsenenä saan osallistua kaikkiin yleiskokouksen istuntoihin. Vuorottelemme salissa sen mukaan, mistä asiasta kukin haluaa puhua. Työkielinä ovat englanti, ranska, saksa tai italia.

Yleiskokouksessa puhuttiin paljon Ukrainan sodasta ja Venäjän poliittisista vangeista. Saimme eri maiden edustajilta runsaasti tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Turkki sai osakseen vahvaa kritiikkiä jäsenyysprosessin hidastamisesta. 

Venäläiset eivät olleet paikalla, koska Venäjä erotettiin maaliskuussa neuvostosta, kun se hyökkäsi Ukrainaan ja rikkoi räikeästi kansainvälisiä sopimuksia. 

Yleiskokouksen rinnalla kokoontuu monia muita kokouksia. Osallistun kulttuurin, tieteen, koulutuksen ja median komitean työskentelyyn. 

On mielenkiintoista tarkastella koulutusta ja kulttuuria samaan aikaan Suomen sivistysvaliokunnassa, pohjoismaiden neuvoston osaamisen ja kulttuurin valiokunnassa ja Euroopan neuvostossa.

Pidin esillä medialukutaidon merkitystä kaikenikäisten keskuudessa, jotta osaamme erottaa tutkitun tiedon, mielipiteet ja suoranaisen propagandan toisistaan.

Mihin Euroopan neuvostoa tarvitaan? Meille itsestään selvät arvot kuten demokratia ja ihmisoikeudet eivät ole tulleet automaattisesti vaan yhteisten sopimusten kautta. Niiden laatimisessa neuvostolla on keskeinen rooli. 

Tunnetuin sopimus on Euroopan ihmisoikeussopimus. Neuvosto valitsee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, joka valvoo kaikkien  sopimusten noudattamista.

Viime aikoina Euroopan neuvostossa on tehty esimerkiksi verkkorikollisuuteen, tietosuojaan, kansainväliseen terrorismiin, ihmiskauppaan, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä kansainvälisiä sopimuksia.

Euroopan neuvostolla on kunniakas historia. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 varmistamaan, että Euroopan jälleenrakennus perustuu perusarvoihin, joiden kadottaminen oli saanut maanosan luhistumisen partaalle.

Euroopan historia oli täynnä keskinäisiä sotia, joista haluttiin tehdä loppu. Vuosikymmenten kuluessa lähes kaikki Euroopan maat ovat liittyneet mukaan. 

Neuvosto onkin toiminut tienraivaajana Euroopan yhdentymisessä. Mikään valtio ei ole liittynyt Euroopan unioniin olematta ensin Euroopan neuvoston jäsen. Neuvosto tekee tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kanssa.

Kun Berliinin muuri murtui, Euroopan neuvosto avasi ovensa myös Keski- ja Itä-Euroopan valtioille. Neuvosto on auttanut uusia valtioita toteuttamaan poliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia, joilla on kehitetty oikeuslaitosta ja valtiosääntöä.

Demokratia ja ihmisoikeudet ovat vahvistuneet ja rasismia on suitsittu. Viime aikoina olemme kohdanneet kuitenkin tällä tiellä vastustusta ja vasta-askelia. Emme saa antaa periksi. 

Yksi Euroopan neuvoston suurimmista saavutuksista on kuolemanrangaistuksen poistaminen. Vuodesta 1997 lähtien kuolemanrangaistus ei ole ollut käytössä missään neuvoston jäsenvaltiossa. Sopimus palautuu viidenteen käskyyn, älä tapa.  

Ihmisoikeudet perustuvat lopulta Raamatun kymmeneen käskyyn, jotka suojelevat kaikkea elämää. Kymmenen käskyä tiivistyy rakkauden käskyksi, rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi kuten itseäsi.

Perustuslakivaliokunnan jäseninä punnitsemme lakiesityksiä perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valossa. Viime viikolla totesimme, että hätätilanteessa Suomi voi sulkea rajansa määräajaksi kansalaisten turvallisuuden vuoksi, mikäli vieras valta käyttää maahanmuuttoa sekasorron aiheuttamisen välineenä.

Ihmisoikeudet toteutuvat, kun elämme ihmisiksi ja otamme toiset huomioon. Se lähtee meistä itsestämme. Rakennetaan yhdessä luottamuksen yhteiskuntaa. 

Euroopan neuvosto otti vuonna 1972 käyttöön Euroopan hymnin, joka on Beethoovenin yhdeksännen sinfonian Oodi ilolle -osan alkusoitto. Tähän aikaan tarvitaan iloa.

Välitetään kaikista lähimmäisistä. Pidetään kaikki mukana. Kilpaillaan kunnioittamisessa toistemme kanssa. Muistetaan, että jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas. Jaettu leipä riittää useammalle. Tämä kaikki tuo iloa kaiken epärmuuden keskelle.