Vahva puolustus on isänmaanrakkautta

2022-07-27T08:39:31+03:0027.7.2022|Ei kommentteja

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen. Maamme-laulu vakiinnutti asemansa suomalaisten sydämissä viimeistään talvisodan aikana. 

Suomalaiset puolustivat jokaista laaksoa ja kukkulaa ja ymmärsivät itsenäisyyden ja yhtenäisyyden arvon. Se on edelleen tärkeää.

Tänä vuonna lauluun yhtyminen on sisältänyt uusia sävyjä, kun olemme seuranneet Ukrainan taistelua olemassaolostaan. Ukrainalaiset ovat puolustaneet rakasta maataan suurin uhrauksin. Länsi on tukenut ukrainalaisia yksissä tuumin.

Venäjän hyökkäys osoittaa, miten viisasta on ylläpitää vahvaa omaa puolustusta. Välillä ajatus on horjunut. Puolustusvoimien määrärahoja leikattiin 10 vuotta sitten, kun keskusta oli oppositiossa. Nato-optio putosi pois hallitusohjelmasta, kun uskottiin sinisilmäisesti Venäjän demokratiakehitykseen.

Keskustan johdolla puolustuksen määrärahat palautettiin ja Nato-optio palasi hallitusohjelmaan. Turvallisuustilanteen muututtua optio toteutuu nyt kansalaisten vahvalla tuella.

Vuonna 2007 eduskunnan tulevaisuusvaliokunta arvioi Venäjän tulevaisuutta. Synkimmässä skenaariossa arvioitiin, että Venäjä kehittyy kohti vahvojen valtaa, jossa sitä hallitaan pelolla, ja jossa se näkee muut ympärillään uhkana. Tätä kehitystä pidettiin epätodennäköisimpänä. Juuri sellainen Venäjästä kuitenkin tuli. 

Krimin valtauksen jälkeen maamme puolustusta on vahvistettu ja uudistettu. Jatkossa kehitetään paikallisjoukkoja, joissa reserviläisten osaaminen ja paikallistuntemus saadaan käyttöön.

Paikallisjoukot ovat tärkeitä, jotta voimme puolustaa koko maata laidasta laitaan. Uskon, että uudistus innostaa vapaaehtoiseen maanpuolustyöhön ja vahvistaa puolustustahtoa kunkin kotiseudulla.

Tällä kaudella puolustukseen on panostettu ministeri Kaikkosen johdolla ennätyksellisen paljon. Kehysriihessä päätettiin vielä 2,2 miljardin euron lisärahasta.

Antiikin ajan historioitsija Thukydides kirjoitti, että itsensä suojattomaksi jättävä valtio on tuhon oma, koska sodat seuraavat väistämättä toisiaan. 

Näkemys voi tuntua kyyniseltä, mutta historia on osoittanut sen todeksi. Sotilaallisella tyhjiöllä on tapana täyttyä.

Sitä on opetellut kantapään kautta naapurimme Ruotsi, joka ajoi alas yleisen asevelvollisuuden. Tuuli on nyt kääntynyt. Ruotsi hakee puolustusliitto Naton jäseneksi yhtä jalkaa Suomen kanssa. Yli puolet Nato-maista on jo ratifioinut eli vahvistanut liittymissopimuksen.

Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, osaavaan reserviin, koko maan puolustamiseen ja maanpuolustustahtoon.

Vahva puolustus on rakkautta isänmaahan. Se on tekoja sen puolesta, että maa kallis isien on jatkossakin meidän, turvallinen ja itsenäinen.

Ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa!