Suomi elää metsästä – Keskusta ei hyväksy EU:n sanelupolitiikkaa

2022-11-18T08:56:27+02:0018.11.2022|Ei kommentteja

Eduskunta on viime aikoina keskustellut kiivaasti siitä, saako Suomi päättää itse, miten se hoitaa metsiään ja suojelee luontoaan.

Euroopan komissio suunnitelman mukaan jäsenmaat velvoitettaisiin ennallistamaan luontoaan – metsiä, peltoja, vesistöä ja soita – 1950-luvun tasolle. Valittu ajankohta on Suomelle hankala, koska merkittävä osa pelloista raivattiin vasta sen jälkeen.

Asetusluonnos ei käy Suomelle. Sen totesimme viimeksi perustuslakivaliokunnassa viime perjantaina. Suuri valiokunta muodostaa seuraavaksi Suomen kannan. Luotan täysin siihen, että siitä tulee järkevä. 

Kokoomus teki asiasta välikysymyksen. Puolueen mukaan Suomen olisi pitänyt vaikuttaa asetusluonnoksen sisältöön riittävästi jo etukäteen.

Kuitenkin yksi kokoomuksen mepeistä äänesti luonnoksen puolesta, toinen tyhjää. Molemmat Keskustan mepit äänestivät luonnosta vastaan. 

Välikysymys oli vaalitemppu, koska Suomen kantaa ei ole vielä olemassa. Todellinen vaikuttamistyö alkaa EU:ssa vasta nyt.

Asetuksen luonnos tulee Suomelle kohtuuttoman kalliiksi. Se maksaa miljardi euroa vuodessa. Se puuttuu metsäpolitiikkaan, johon EU:lla ei ole edes toimivaltaa. 

Samalla se loukkaa oleellisella tavalla omaisuudensuojaa. Suojelutoimien toteuttamiseen jää liian vähän kansallista liikkumatilaa.

Näistä syistä Keskusta suhtautuu asetuksen tämän hetken versioon kielteisesti. Välikysymyskeskustelussa pääministeri toi julki hallituksen kannan, joka on Keskustan linjan mukainen.

Suomen ei kannata heittäytyä kokonaan poikkiteloin. Asetus tulee EU:n alueella voimaan määräenemmistöllä – ensi vaalikaudella. Nyt ratkaisevaa on se, millaiseksi asetuksen sisältö muodostuu. 

Äänestäminen asetusta vastaan ei yksin riitä. Tarvitsemme kumppaneita, joiden kanssa viemme yhdessä asetusta oikeaan suuntaan. 

Edessä on sitkeän vaikuttamisen aika. Itse asiassa tarvitsemme muutoksille 150 miljoonan EU-kansalaisen tuen. Myös suuria jäsenmaita tulee saada metsäisten maiden rintamaan.

Pidetään huolta luonnosta. Metsät, järvet ja pellot ovat kansallisaarteemme. Metsissä on suomalaisten mielenmaisema. Sieltä tulee merkittävä osa taloudellista hyvinvointiamme.

Tarvitsemme toki erilaisia suojelutoimia. Metso- ja Helmi-ohjelmat ovat hyviä esimerkkejä kotimaisesta, onnistuneesta suojelusta. Ne perustuvat vapaaehtoisuuteen. 

Emme halua, että EU sanelee meille, mitä ja miten meidän pitää tehdä. Asetuksen hyvä tarkoitus ei saa pyhittää sen keinoja.

Kun suojelemme luontoa, meidän tulee samalla huolehtia siitä, että maatalous ja metsätalous, kivijalkamme, menestyvät. Viljelemme ja varjelemme. 

Metsänomistajat voivat nukkua yönsä rauhassa – ainakin niin kauan kuin Keskusta on päättäjän paikalla. Suomi elää metsästä.