Aikaisemmin tekemässäni somepäivityksessä vaadin ripeitä toimia polttoaineiden pumppuhintojen laskemiseksi. Sain kritiikkiä bensapopulismista: monimutkaiseen ongelmaan tarjotaan liian yksinkertaista ratkaisua, jakeluvelvoitteen määräaikaista alentamista.
Pidän silti asiaa kiireellisenä.
Koko kansantaloutemme perustuu energiaan. Kun polttoaine kallistuu nopeasti, vaikutus ei jää huoltoaseman mittarille. Se näkyy kotitalouksien ostovoimassa, yritysten kustannuksissa, kuljetuksissa ja lopulta lähes kaikkien tuotteiden hinnoissa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kuluttajahintojen vuosimuutos oli elokuussa 2,2 prosenttia. Syyskuun ennakkotiedon mukaan yhdenmukaistettu inflaatio oli jo 2,6 prosenttia. Samalla Tilastokeskus totesi, että bensiinin ja dieselin kallistuminen on ollut keskeinen inflaatiota nostava tekijä.
Talous on vihdoin pääsemässä parempaan vauhtiin. Suomen Pankki arvioi syyskuussa, että Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia. Ennusteessa kuitenkin todetaan myös, että energian hinnat kiihdyttävät inflaatiota ja vaikutus riippuu siitä, kuinka pitkään energian tarjontahäiriöt kestävät.
Juuri siksi polttoaineen hinnalla on merkitystä nyt.
Suora vaikutus tuntuu jokaisen autoilijan kukkarossa. Epäsuora vaikutus kulkee logistiikan kautta koko talouteen. Kun kuljetusyritysten kustannukset nousevat, ne siirtyvät ennen pitkää rahtihintoihin ja edelleen kaupan hyllyille. Moni kuljetusyrittäjä toimii jo valmiiksi pienillä marginaaleilla.
Suomen jakeluvelvoite on vuonna 2026 19,5 prosenttia. Se tarkoittaa, että liikenteeseen toimitetun energian kokonaismäärästä tietty osuus on katettava uusiutuvilla polttoaineilla ja uusiutuvalla liikennesähköllä. Vuonna 2022 jakeluvelvoitetta laskettiin energiakriisin vuoksi 12 prosenttiin, ja vuosina 2023–2024 se oli 13,5 prosenttia.
Nyt olemme jälleen poikkeuksellisessa tilanteessa. Iranin sota, Hormuzinsalmen sulkeutuminen ja Lähi-idän energiamarkkinoiden häiriöt ovat nostaneet öljyn hinnan selvästi aiempaa korkeammalle. Brent-raakaöljyn hinta on ollut yli 100 dollarissa tynnyriltä, ja energia-alan johtajat ovat varoittaneet markkinahäiriöiden voivan jatkua pitkään.
Pitkällä aikavälillä Suomen pitää jatkaa siirtymää kohti uusiutuvaa energiaa. Siitä en tingi.
Mutta energiasiirtymä ei tarkoita sitä, että äkillisiin markkinahäiriöihin ei saisi reagoida.
Siksi jakeluvelvoitteen määräaikainen alentaminen esimerkiksi vuodeksi olisi tässä tilanteessa perusteltu turvamekanismi. Se antaisi helpotusta polttoaineen hintapaineisiin, tukisi kuljetusalaa ja auttaisi suojaamaan vasta orastavaa talouskasvua.
Vuoden päästä tiedämme enemmän siitä, mihin suuntaan Iranin tilanne, Lähi-idän kuljetukset ja maailman energiamarkkinat ovat kehittyneet.
Nyt tärkeintä on estää väliaikaisen energiakriisin muuttuminen pitkäksi inflaatio- ja kasvukriisiksi.
Suomen on pidettävä kiinni energiasiirtymästä, mutta samalla turvattava ihmisten arki, yritysten toiminta ja talouskasvu.