Mihin katosivat sisu ja sinnikkyys oppimisesta?

Tätä jäin pohtimaan, kun olen palannut uusimpiin PISA-tuloksiin.

Suomalaisten nuorten osaamisen lasku ei ole uusi ilmiö. PISA 2022 -tuloksissa Suomen pistemäärät olivat matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä alempana kuin koskaan aiemmin PISA-mittausten aikana. Vuosien 2012 ja 2022 välillä osaaminen heikkeni kaikissa kolmessa aineessa yli 20 pistettä. OECD:n mukaan ese on nemmän kuin 15-vuotias keskimäärin oppii yhden kouluvuoden aikana.

Matematiikassa suomalaisnuorten keskimääräinen pistemäärä on laskenut vuoden 2006 huipputasosta 548 pisteestä 484 pisteeseen. Lukutaidossa vastaava pudotus on 2000-luvun alun noin 540 pisteen tasolta 490 pisteeseen. Luonnontieteissäkin suunta on ollut pitkään alaspäin.

Olen itse ollut pitkään opettajana, ja tiedän kokemuksesta, että lähes kaikki oppiminen rakentuu perustaitojen päälle. Jos lukutaito on heikko, vaikeudet eivät jää äidinkieleen. Ne näkyvät matematiikan tehtävänannoissa, luonnontieteissä, historiassa – käytännössä kaikessa opiskelussa.

Siksi luku-, kirjoitus- ja laskutaito on nostettava koulussa jälleen aivan keskiöön. Niiden rinnalla tarvitaan kykyä ajatella, ratkaista ongelmia ja soveltaa opittua.

PISA-tutkimuksessa tarkastellaan nykyisin myös oppilaiden sinnikkyyttä. OECD:n mukaan sinnikkyydellä on vahva yhteys siihen, kuinka hyvin oppilas pystyy motivoimaan itseään, suunnittelemaan opiskeluaan ja viemään tehtäviä loppuun. Tätä ominaisuutta tarvitsemme koulussa, työelämässä ja koko yhteiskunnassa.

Myös digilaitteiden vaikutuksesta on uskallettava puhua. Vuoden 2022 PISA-tulosteb mukaan 41 prosenttia suomalaisoppilaista kertoi häiriintyvänsä digilaitteiden käytöstä useimmilla tai kaikilla matematiikan tunneilla, kun OECD-maiden keskiarvo oli 30 prosenttia.

Koulu ei kuitenkaan pysty tähän yksin.

Lapsen suhde lukemiseen syntyy usein jo paljon ennen kouluikää. Jos kotona luetaan kirjoja, lehtiä ja satuja, lapsi saa mallin siitä, että lukeminen kuuluu tavalliseen elämään. Siksi myös kodeilla ja isovanhemmilla on tärkeä rooli.

Vanhemmat ja isovanhemmat: lukekaa lapsille ja lastenlapsille. Annetaan myös heidän nähdä meidän lukevan.

Suomalainen koulu on edelleen monella mittarilla hyvä. Suomalaisnuorten osaaminen on yhä OECD-maiden keskiarvoa korkeammalla. Siksi suunta on mahdollista kääntää.

Mutta se edellyttää tekoja sekä koulussa että kodeissa.

Perustaidot, keskittymiskyky ja sinnikkyys eivät ole vanhanaikaisia arvoja. Ne ovat tulevaisuuden taitojen perusta.



Edellinen
Edellinen

Työstä pitää voida olla ylpeä

Seuraava
Seuraava

Lapsiperheiden tuki ratkaistaan teoilla, ei vain lailla