Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut merkittävät esitykset sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistamisesta.
Suunta on selkeä: lastensuojelua halutaan rajata nykyistä vahvemmin erityispalveluksi. Lasten ja perheiden tukea halutaan vahvistaa jo ennen lastensuojelun asiakkuutta. Sosiaalihuoltolakiin esitetään uutta lapsiperheiden tuen palvelua, johon siirtyisi myös osa nykyisistä lastensuojelun avohuollon tukitoimista.
Tavoite on tärkeä. Perheen ei pitäisi joutua lastensuojelun asiakkaaksi saadakseen riittävää apua.
Mutta lakimuutos ei yksin tuo apua yhdenkään perheen kotiovelle.
Jos lastensuojelun asiakkuuden kynnystä nostetaan, on samalla varmistettava, että sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut ovat aidosti saatavilla, riittävän vahvoja ja oikea-aikaisia. Tarvitaan myös konkreettista tukea sinne, missä perheen arki tapahtuu. Apua tarvitaan kotiin.
Varhainen tuki ei saa tarkoittaa kevyempää tukea silloin, kun perhe tarvitsee rinnalleen vahvaa ja pitkäkestoista apua. Sen pitää tarkoittaa sitä, että apua saadaan ennen kuin tilanne kriisiytyy.
Tässä myös kotiin annettavilla palveluilla on tärkeä paikka. Kun tuki viedään perheen omaan arkeen ja koko perhettä autetaan yhdessä, voidaan parhaimmillaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja raskaampien palvelujen tarvetta.
Katse on jo tulevassa hallituskaudessa. Silloin tehtävät päätökset lapsiperheiden palvelujen resursseista, rakenteista ja kehittämisestä ovat ratkaisevia. Jos haluamme siirtää painopistettä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen, myös resurssien on siirryttävä tavoitteen mukana.
Lapsen etu ei toteudu palvelun nimikkeellä eikä sillä, minkä lain alla palvelu järjestetään. Se toteutuu silloin, kun lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan.
Nyt on mahdollisuus rakentaa lapsiperheiden palveluja tähän suuntaan. Se mahdollisuus kannattaa ehdottomasti käyttää.