Suomella on käsissään poikkeuksellinen mahdollisuus rakentaa talouskasvua puhtaan sähkön varaan.
Vuonna 2024 jo 95 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä oli fossiilitonta. Samalla kantaverkkomme kuuluu Euroopan toimintavarmimpiin: vuonna 2025 Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli 99,99995 prosenttia. Puhdas sähkö, vakaa sähköjärjestelmä ja mahdollisuus lisätä tuotantoa tekevät Suomesta kiinnostavan maan uusille teollisuus- ja datakeskusinvestoinneille.
Mutta sähköä tarvitaan tulevaisuudessa paljon nykyistä enemmän.
Suomen sähkönkulutus oli vuonna 2025 noin 84,6 terawattituntia. Fingrid arvioi kulutuksen kasvavan vuoteen 2030 mennessä 106–123 terawattituntiin. Kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskukset, teollisuuden sähköistyminen, sähköinen lämmitys sekä vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto.
Pelkästään jo verkkoliityntäsopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu teho oli elokuussa lähes viisi gigawattia. Jos kaikki tällä hetkellä liityntäsopimuksen tehneet suuret kulutushankkeet toteutuisivat, ne kasvattaisivat Suomen sähkönkulutusta lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta.
Kysymys ei siis ole siitä, tarvitsemmeko lisää sähköntuotantoa. Tarvitsemme.
Samalla tuotantorakenteemme on muuttunut. Tuuli- ja aurinkovoiman kasvu tuo Suomeen paljon edullista ja päästötöntä sähköä, mutta tuotanto vaihtelee sään mukaan. Fingrid korostaa siksi myös säästä riippumattoman tuotannon, energiavarastojen ja muun säätövoiman tarvetta.
Ratkaisuja pitää tehdä ennen kuin ongelmat ovat käsillä.
Yksi keskeinen kysymys on, mihin suuret uudet sähkönkuluttajat sijoittuvat. Suomessa yli 70 prosenttia sähköntuotannosta sijaitsee länsirannikolla ja Pohjois-Suomessa, kun yli puolet kulutuksesta on Etelä-Suomessa. Fingridin mukaan tuotannon ja kulutuksen sijoittaminen lähemmäs toisiaan voisi kasvattaa koko sähköjärjestelmän liittymiskapasiteettia merkittävästi.
Tämä avaa suuren mahdollisuuden myös Pohjois-Pohjanmaalle.
Meillä tuotetaan runsaasti tuulivoimaa, ja alueella on edellytyksiä myös uusille teollisille investoinneille. Jos sähkönkulutus sijoittuu lähemmäs tuotantoa, samalla vähenee tarve siirtää valtavia sähkömääriä pitkiä matkoja maan sisällä.
Myös Pyhäjoen Hanhikiven mahdollisuudet on syytä ottaa vakavasti. Alueen ydinvoimarakentamiseen osoitettu kaava ja jo tehdyt valmistelutyöt tarjoavat pohjan uuden ydinvoimahankkeen arvioinnille. Hanhikivelle rakennettava uusi ydinvoimala voisi pitkällä aikavälillä vahvistaa Suomen säästä riippumatonta sähköntuotantoa ja tukea Pohjois-Suomen teollista kasvua. Mielestäni tämän mahdollisuuden edistämiseen tarvitaan määrätietoista työtä.
Uusilta suurilta sähkönkuluttajilta on mielestäni perusteltua edellyttää myös vastuuta sähköjärjestelmästä. Datakeskusten ja muun suuren kulutuksen rinnalle tarvitaan uutta sähköntuotantoa, varastointia ja joustoa.
Investointeja ei silti pidä säikähtää. Syyskuussa Google ilmoitti 13 miljardin euron investoinnista Suomeen seuraavan kahden vuoden aikana. Yhtiön mukaan investoinnit kohdistuvat digitaaliseen infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan ja suomalaisiin yhteistyöhankkeisiin. Kyse on mittaluokaltaan erittäin merkittävästä investoinnista Suomen talouteen.
Suomen kannattaa hyödyntää tämä mahdollisuus.
Meidän ei pidä valita puhtaan sähköntuotannon ja teollisen kasvun välillä. Tarvitsemme molempia: lisää uusiutuvaa energiaa, säästä riippumatonta tuotantoa, vahvemman kantaverkon sekä yrityksiä, jotka rakentavat Suomeen työpaikkoja ja investointeja.
Puhdas sähkö voi olla yksi Suomen tärkeimmistä kilpailueduista, kunhan huolehdimme siitä, että tuotanto, verkot ja kulutus kasvavat tasapainossa.