Jokainen lapsi on lahja. Olen saanut pitää sylissä vastasyntynyttä vauvaa isänä seitsemän kertaa ja ukkina kahdeksan kertaa. Pappina ristiäisissä vielä useammin. Lapsi tuo kotiin ja lähipiiriin iloa ja merkitystä.
Tämä ilo on Suomessa yhä harvinaisempaa. Syntyvyys on laskenut rajusti vuoden 2010 jälkeen. Viime vuonna kirjattiin pohjalukemat.
Kuinka teemme Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan, jossa jokainen lapsi on toivottu ja tervetullut?
Aloitetaan arjen asenteesta. Hymy lapselle ja tämän vanhemmalle tuo hyvän mielen kaikille. Toimivat leikkipuistot, hyvä asiakaspalvelu, neuvolat ja lähellä sijaitsevat peruskoulut ovat tärkeä osa lapsiystävällistä Suomea.
Joulukuussa maksettu ylimääräinen lapsilisä oli konkreettinen apu, mutta myös välittämisen viesti energiakriisin keskellä. Perheitä halutaan tukea. Lapsilisiä on syytä nostaa tulevalla kaudella.
Pitkään odotettu perhevapaauudistus astui voimaan viime elokuussa. Siitä tuli keskustan toiveiden mukainen. Isien vapaita lisättiin, mutta äitien vapaita ei lyhennetty.
Vanhemmat voivat olla kotona yhtä pitkään tai siirtää joustavasti päiviä toisilleen. Myös kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki säilyivät.
Työn ja arjen yhteensovittaminen helpottuu, kun vapaata voi pitää useammassa pätkässä – vaikka joka perjantai, jos näin sopii työnantajan kanssa.
Kannustan lämpimästi kaikkia isiä jäämään isyysvapaalle, jos se on suinkin mahdollista. Sitä ei varmasti kadu jälkeenpäin. Olemme vapaiden pitämisessä Pohjoismaiden hännänhuippu.
Jokainen perhe tekee toki päätökset omista lähtökohdistaan. Tilanteet vaihtelevat. Me keskustalaiset luotamme siihen, että vanhemmat tietävät parhaiten, miten perheen lapset hoidetaan.
Hyvä uudistus voidaan pilata tulevilla kausilla. Moni puolue haluaisi muuttaa sitä saman tien.
Keskustaa lukuun ottamatta muut hallituspuolueet olisivat halunneet jakaa vapaat mittatikulla puoliksi. Arvostelijoiden mielestä päivien siirtäminen toiselle aiheuttaa väistämättä sen, että vain äidit jäävät lapsen kanssa kotiin.
Hallituskumppanit halusivat myös luopua kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta. Emme antaneet periksi. Myös kokoomus olisi halunnut poistaa sen.
Kotihoidon tuki on arvokas vaihtoehto, mikä pitää ehdottomasti säilyttää ja nostaa peruspäivärahan tasolle. Hienoa, että moni kunta maksaa myös kuntalisää. Se helpottaa osaltaan päiväkotien ruuhkaa.
Kriitikot väittävät, että kotihoito on haitallista lapselle, mutta myös äidille, jonka työura polkee paikoillaan. He pitävät päiväkotia kotihoitoa parempana paikkana jopa alle vuoden ikäiselle lapselle.
Vaalien tuloksesta riippuu, ketkä päättävät jatkossa, miten perheitä tuetaan, miten kotiäidin tai koti-isän työhön suhtaudutaan.
Työelämän tasa-arvoa on syytä edistää. Oikea keino ei kuitenkaan ole tuijottaa numeroita, ohittaa vanhempien mielipide ja pakottaa.
Sen sijaan on aika muuttaa tapoja, asenteita ja kulttuuria. Osa-aikainen työ on monelle perheelliselle sopiva ratkaisu. Myös osa-aikaista varhaiskasvatusta tarvitaan.
Kotiin lapsia hoitamaan jääminen ei ole noloa vaan se on ilon aihe. Puolustusministeri Kaikkonen näytti hyvää esimerkkiä.
Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Jos perheissä voidaan hyvin, pärjäämme. Perheiden hyvinvointia parantavat päätökset ovat valtavan merkityksellisiä.
Toki perhevapaauudistustakin voi vielä parantaa. Ruotsissa vanhempainvapaita voi pitää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 12 vuotta. Suomessa raja on kaksi vuotta. Rajan voisi nostaa esimerkiksi kuuteen vuoteen, jolloin lapsi aloittaa esikoulun.
Myös yhdessä pidettävien vapaapäivien määrää voisi nostaa. Nyt yhtä aikaa kotona voi olla 18 päivää, Ruotsissa 30. Vanhempien yhteinen vapaa lapsen kanssa on tärkeää aikaa.
Tarvitsemme joka kuntaan perhekeskuksen, jonka monialaiset työntekijät tukevat lapsia, nuoria, perheitä ja vanhemmuutta yksissä tuumin, samasta paikasta ja kotiin saakka. Mielenterveyden palveluita tulee saada matalalla kynnyksellä.
Perheet tarvitsevat myös käytännöllistä arjen apua. Se ehkäisee ongelmien syntymistä. Haluan vanhan ajan kodinhoitajat takaisin.
Tärkein uudistus tehdään kuitenkin korviemme välissä. Lapsiasiainvaltuutettu on todennut, että lapsia ei ole huomioitu päätöksenteossa riittävästi. Meitä vaivaa kielteinen keskustelu, jossa lapset saatetaan nähdä taakkana.
Tästä pitää päästä eroon. Luodaan synkistelyn sijaan maahamme luottamuksen ilmapiiriä, jossa nuoret aikuiset uskaltavat sitoutua, perustaa perheen ja saada lapsia. Jotta jokainen lapsi on tervetullut.
