Blogi2019-01-12T23:32:03+00:00

Sitra tuo meille kokeilevaa kulttuuria ja yrittävää asennetta!

Jotta Suomi kukoistaa muutosten tuulessa, tarvitsemme rohkeaa, eduskunnan alaisena toimivaa tulevaisuustalo Sitraa, jonka tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea.

Tutustuin Sitraan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Ratkaisu100- haastekilpailun yhteydessä. Osallistuin Haasteio-tiimin kanssa kilpailun finaaliin, jonka aikana saimme erittäin tasokasta koulutusta ja valmennusta viheliäisten ongelmien ratkomiseen. Hyvin erilaiset tiimit törmäytettiin toisiinsa, saatettiin oppimaan toisiltaan. Vuorovaikutuksessa syntyi aivan uutta. Haastekilpailuja kannattaisi koulutusmielessä järjestää jatkossakin, kunhan idean kanssa aivan alusta lähteville toteutetaan omat sarjansa.

Tulevaisuuteen tähtäävä koulutus on yksi Sitran tärkeimmistä tehtävistä, sillä Suomen menestyminen perustuu huippuosaamiseen ja jokaisen suomalaisen elinikäiseen oppimiseen. Tarvitaan myös luottamusta ja kansainvälisyyttä.

Muutoksentekijä ohjaa meidät tekemään yhdessä

Sitra on muutoksentekijä, jolla on valta ja vastuu tarttua tulevaisuuden monimutkaisiin haasteisiin. Se haistelee maailmaa muovaamia megatrendejä, kartoittaa Suomen tulevaisuuden suuntia, toimii mahdollisuuksien maahantuojana, konseptoi uusia mahdollisuuksia ja sysää uudistuksia vauhtiin.

Sitran tulee toimia tässä ketterästi ja monipuolisesti. Se ennakoi, tekee selvityksiä, käytännön kokeiluja ja pilotteja, tekee analyysejä, kehittää ja testaa uusia malleja ja jatkokehittää tätä kaikkea. Minua vakuuttaa erityisesti se, että Sitra yhdistää ajattelun ja tekemisen. Se toimii ajatus- ja toteutuspajana, jonka tekeminen pohjaa tutkittuun tietoon ja näkemykseen. Näin se rakentaa vahvaa perustaa muutoksille. Samalla se käynnistää yhteiskunnallista keskustelua. Sitra kouluttaa, rahoittaa, tuo yhteen, kutsuu koolle ja törmäyttää laajoja verkostoja ja viestii vaikuttavasti. Kaiken toiminnan ytimessä on yhdessä tekeminen.

Tarvitsemme demokratian vahvistamiseen erätaukoja

Sitran esiin nostamat teemat vaihtelevat ja niiden tuleekin vaihdella megatrendien mukaan. Teen Sitran toimintakertomuksesta kaksi nostoa. Toinen on toimintatapa ja toinen on laajempi perustavaa laatua oleva periaate.

Sitra on kehittänyt dialogiin perustuvan Erätauko- menetelmän, joka on toimintamalli rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen. Sitähän meidän kansanedustajien on tarkoitus istuntosalissa harjoitella ja sivistyneesti toteuttaa.

Erätauko on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Roolit, tittelit ja oppiarvot heitetään syrjään ja puhutaan tasavertaisesti. Kuka tahansa voi tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä kokoon ja käymään tasavertaista keskustelua. Mukaan halutaan saada myös sellaisia, joita ei yleensä tavoiteta. Tällainen dialogi vahvistaa demokratiaa ja luo luottamusta. Sitä yhteiskuntamme kaipaa kovasti juuri nyt.

Kyky oppia uutta auttaa läpi harmaan kiven

Toisena asiana nostan esille elinikäisen oppimisen, jonka tulee olla meille kansalaisoikeus ja kansalaisvelvollisuus. Pidetään itsemme ajan tasalla. Ihminen oppii koko elämän ajan. Emme tule koskaan valmiiksi. Kyky oppia uutta on elämää ylläpitävä voima. Sen ansiosta voimme onnistua, kehittyä ja iloita saavutuksistamme. Se auttaa vaikka läpi harmaan kiven.

Elämän mittaisen oppimisen merkitys korostuu, kun digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat elämäämme, työelämää ja yhteisöjä ennennäkemätöntä vauhtia. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky rakentuvat osaamiselle. Emme saa päästää sitä ruostumaan. Osaamisen uudistaminen on tulevina vuosina yksi yhteiskuntamme keskeinen tehtävä.

Automaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat ja hävittävät nykyisiä työtehtäviä ja synnyttävät uutta työtä. Ammatteja häviää ja uusia ammatteja syntyy. Muuttuva työ vaatii tekijöiltään uudenlaista osaamista. Tulevaisuudessa syntyy myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää kaikkien osaamista ja teknologiaa oppimisen tukena. Tässä kannattaa tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Tulevaisuuden työ voi on tekijälleen miellyttävämpää, räätälöidympää, turvallisempaa ja tuottavampaa.

Uuden oppimisen haaste koskee myös työikäistä väestöä koulutustaustasta riippumatta. Sen takia on tärkeää, että hallitusohjelman mukaisesti jatkuvan oppimisen parlamentaarinen työryhmä aloittaa työnsä mahdollisimman pian. Odotan innolla tätä työskentelyä.

Sitran ja eduskunnan tulee keskustella keskenään

Itsenäinen asema edellyttää Sitralta vastuullista ja avointa suhdetta yhteiskuntaan. Tarvitaan toiminnan läpinäkyvyyttä ja arviointia. Tarvitaan toimivaa keskusteluyhteyttä eduskunnan ja Sitran välillä.

Vuonna 2018 eduskunta täsmensi Sitran roolia julkisena toimijana, johon liittyy säännös hallinnon yleisten lakien noudattamisesta. Myös Parlamentaarinen työryhmä on pohtinut Sitran tulevaisuutta.

Sitran kannattaa olla riittävässä määrin oman tien kulkija, joka ottaa myös riskejä. Sitran tulee saada säilyttää itsenäinen, kokeileva ja tulevaisuuteen katsova toimintatapansa. Näin Se tuo Suomeen ja päätöksentekoon kokeilevaa kulttuuria ja yrittävää asennetta.

27.9.2019|0 Comments

Arjen parannukset luovat toivoa

Viime viikon budjettiriihen satoa on puitu melkein yhtä reippaasti kuin ohraa ja kauraa Kala- ja Pyhäjokilaaksojen peltoaukeilla. Meille keskustalaisille on tärkeää, että valtion budjetilla parannetaan suomalaisten arkea. Se luo toivoa epävarmuuden keskelle.

Monella perheellä on arjessa tiukkaa. Nostamme yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä. Korotamme pienimpiä vanhempainpäivärahoja. Helpotamme myös opiskelevien vanhempien toimeentuloa. Nämä ovat hyviä askelia oikeaan suuntaan, kun koitamme saada syntyvyyden kahdeksan vuoden laskun jälkeen käännetyksi uudelleen nousuun.

Kävin viime viikolla perustuslakivaliokunnan matkalla Ruotsin parlamentissa. Ruotsi on avoin, keskusteleva ja tasa-arvoinen maa, jossa arvostetaan aidosti lapsia. Kun asenne on kohdillaan, syntyvyys on kääntynyt siellä hienoiseen nousuun.

Vielä paremmaksi tilanne on kääntynyt Virossa, jossa äitiyspäivärahaa maksetaan edellisen vuoden keskipalkan suuruisena puolitoista vuotta ja lapsilisää maksetaan kolmen lapsen perheelle 520 euroa kuussa. Meidänkin tulee luoda kaikin keinoin toivoa, että nuoret uskaltavat sitoutua, perustaa perheen ja saada lapsia.

Erityisen iloinen olen siitä, että budjetti lupaa panostuksia sivistykseen ja koulutukseen, koulupolun kaikille kouluasteille. Pienennämme päiväkotien ryhmäkokoja. Tuemme opettajien jaksamista ja koulurauhaa, jotta oppimiserot kaventuvat. Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus harrastukseen koulupäivän yhteydessä.

Ammattikouluun järjestyy lisää lähiopetusta ja ohjausta. Korkeakoulujen perusrahoitus paranee huomattavasti. Vapaa sivistystyö saa uusia tehtäviä. Pidetään huoli siitä, että kaikilla on mahdollisimman tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää itseään ja käydä turvallista ja terveellistä koulua. Osoitamme varoja myös sisäilmaongelmien ratkaisemiseen.

Myös eläkeläisillä on arjessa tiukkaa. Nostamme pienimpiä eläkkeitä. Myös veronalennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille suomalaisille. Näihin parannuksiin on nyt mahdollisuus, kun maamme talous pantiin viime vaalikaudella parempaan kuntoon.

Keskusta haluaa nyt hallituksen kakkospuolueena hoitaa maan taloutta järkevästi myös tulevaisuudessa. Emme halua päästää tätä maata uudelleen pahenevan työttömyyden ja holtittoman velkaantumisen tielle.

Jotta voimme hiipuvan talouskasvun, maailmalla mylläävät kauppasodan, brexitin ja Saksan talouden kurjistumisen keskellä toteuttaa kaiken sen hyvän, minkä olemme kirjanneet hallitusohjelmaan, meidän tulee saada työllisyys ensin 75 %:iin, myöhemmin 80 %:iin.

Olemme valmiita kääntämään kaikki kivet, jotta vielä ilman työtä olevat suomalaiset saavat työpaikan. Nyt on sovittu ensimmäisistä ratkaisuista ja lisää käynnistetään keväällä. Niitä valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja kuntien kanssa.

Toin tuliaisena Ruotsinmatkalta yhdessä sopimisen kulttuurin, josta naapurimaassamme on pitkät perinteet. Siellä työmarkkinajärjestöt tapaavat viikoittain keskenään. Kukaan ei halua horjuttaa toimivaa systeemiä. Taloutta nakertavat lakot ovat hyvin harvinaisia. Tällaista yhdessä sopimisen kulttuuria tarvitaan nyt myös täällä Suomessa.

Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi Keskusta pitää huolta yrittämisen edellytyksistä. Yrittäjien verotus ei kiristy. Budjetissa tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Jotta Suomi pärjää, investoinnit tulee saada liikkeelle koko maassa.

Keskustalle on aina ollut sydämen asia, että koko maata rakennetaan tasapainoisesti. Tärkeää on myös se, että ihmisten arki on turvallinen ja toimiva asuinpaikasta riippumatta. Lisäämme kentällä toimivien poliisien määrää. Laitamme teitä, ratoja ja väyliä kuntoon kautta maan. Sievin ja Ylivieskan välisen kantatien 63 korjaaminen parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta ja tukee elinkeinoelämän kehittymistä seudullamme.

Kotimaisen maatalouden kannattavuutta parannetaan samalla, kun luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta. Meille riittäisi, jos tuottajahintaan tulisi muutama sentti lisää, nuori maitotilallinen totesi minulle eilen. Kaikkea ei ratkaista eduskunnassa. Kauppa tulee saada samoihin neuvottelupöytiin, jotta saamme suomalaisen puhtaan ruuan ja sen tuotannon uuteen nousuun.

Hallituksessa toimii viisi erilaista puoluetta. Emme ole kaikesta samaa mieltä. Yhteinen päämäärä kuitenkin on, että mahdollisimman monella ihmisellä on töitä ja että jokainen suomalainen ja koko maa pidetään mukana. Tämä linja näkyy budjetissa. Punamulta osoitti riihiviikolla pystyvänsä yhteistyöhön ja päätöksiin. Nyt tehdään yhdessä työtä arjen ja toivon puolesta.

 

25.9.2019|0 Comments

Sydämen sivistystä kaikille

Oppia ikä kaikki. Lapset ja nuoret käyvät koulua löytääkseen vahvuutensa ja paikkansa yhteiskunnassa. Opiskelijat kehittävät ajatteluaan ja taitojaan voidakseen rakentaa alati muuttuvaa maailmaa. Myös aikuiset tarvitsevat päivitystä ja täydennystä osaamiseensa voidakseen kantaa vastuuta. Sivistys ja koulutus tuo hyvinvointia myös ikääntyville.

Suomen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaista. Meillä on maailman parhaat opettajat. Kaikilla on mahdollisuus päästä elämässä eteenpäin. Tämän vuoksi Suomi kehittyi muutaman vuosikymmenen aikana köyhästä kehitysmaasta maailman kehittyneimpien kansakuntien ja onnellisimpien maiden joukkoon.

Olemmeko olleet tähän liiankin tyytyväisiä, kun tutkimusten mukaan Suomi on vaarassa tippua kehityksen eturintamasta? Koulujärjestelmäämme on kehitetty sirpalemaisesti, koulumuotoa kerrallaan. Hallitusohjelma lupaa, että kehitämme sitä nyt kokonaisuutena, jatkuvan oppimisen polkuna.

Kehitettävää riittää aina. Tarvitsemme kehittävän otteen kaikkeen koulutyöhön. Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa opettajista viihtyy työssään, mutta osa opettajista on vaarassa uupua liian suurten ryhmäkokojen vuoksi. Opetusryhmien kokoa tuleekin kohtuullistaa.

Vanhempainliiton mielestä kaikki erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevat eivät saa oikeanlaista ohjausta ja apua. Pienryhmiä on lakkautettu säästösyistä kaikille yhteisen koulun nimissä. On totta, että kaikki eivät pysty keskittymään avarissa tiloissa ja suurissa ryhmissä. Tarvitaan monenlaisia oppimisympäristöjä ja ryhmiä.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä koulujen erilaistuminen eriarvoistaa lasten asemaa. Meidän tulee perustuslain mukaan edelleen huolehtia siitä, että kaikilla on Suomessa tasavertaiset mahdollisuudet käydä koulua ja kehittää itseään. On pidettävä huoli myös siitä, etteivät koulut karkaa liian kauas.

Opiskelijoiden mielestä ammattikoulussa on liian vähän lähiopetusta. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa luvataan lisää opettajia ja ohjaajia ammatilliseen koulutukseen. Meidän on kuunneltava herkällä korvalla alan toimijoita, jotta panostus kohdistuu oikein.

Tänä vuonna korkeakouluun ensi kertaa hakeneista vain kolmannes sai opiskelupaikan. Loput jäävät hakijasuman vuoksi vuosikausiksi korottamaan arvosanojaan ja pyörimään valintakoekierteeseen. Hakijasuma puretaan lisäämällä ripeästi korkeakoulujen aloituspaikkoja aloille, joissa on osaamispulaa. Samalla kannattaa kehittää joustavaa täsmäkoulutusta aikuisille. Näin parannamme työllisyyttä, joka on Suomen talouden tasapainon avaintekijä.

Koulutus on aina investointi tulevaisuuteen. Kaikkein tärkeintä on, että sivistämme itseämme koko elämän ajan. Sivistys on ihmisenä olemista, kasvamista omaan täyteen mittaansa, tapa elää yhteisössä. Se on taito ymmärtää itseä ja muita. Se on sitä, että opimme elämään ihmisiksi, toimimaan toistemme kanssa, huolehtimaan toisistamme.

Mikko Kinnunen
Kansanedustaja
Sivistysvaliokunnan jäsen
Reisjärvi

21.8.2019|0 Comments

Kansanopistot mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen

Oli todella mielenkiintoista hypätä suoraan kansanopiston rehtorin tehtävästä Säätytalon hallitusneuvottelujen ilmiöpöytiin. Neuvottelin melkein kuukauden kulttuurin, liikunnan ja nuorisoasioiden pöydässä ja osallistuin myös osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -pöydän työhön.

Työskentely ilmiöpöydissä tuntui jotenkin tutulta, koska suomalaisen kansanopiston johtaminen on jatkuvaa ilmiöpöydässä työskentelyä. Kansanopistoväki seuraa valppaasti yhteiskunnan ilmiöitä ja niistä nousevia koulutustarpeita. Opistot järjestävät joustavasti koulutusta yhteiskunnan muutostilanteissa. Ne ottavat tarpeen mukaan vastaan myös uusia tehtäviä, kuten viimeksi maahanmuuttajien koulutuksen.

Viisikon hallitusohjelma on nimeltään Osallistava ja Osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Toinen toisesta ja yhteisestä tulevaisuudesta vastuun kantaminen ja luottamuksen rakentaminen sopivat hyvin kansanopistoille, jotka painottavat kestävää kehitystä, hyvinvointia, kansanvaltaisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Hallitusohjelman suurimpia uudistuksia on oppivelvollisuusiän korottaminen 18 ikävuoteen. Sitä on verrattu merkittävyydessä peruskoulu-uudistukseen. Oppivelvollisuuden sisään rakennetaan erilaisia tuki- ja opintomuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin. Ollaan kansanopistojen kotikentällä.

Kansanopistot saavat oppivelvollisuuden pidennyksen toteuttajina tehtävän, jota ne ovat nivelvaiheen koulutuksena toteuttaneet osaltaan jo pitkään. Opinto- ja tukimuotojen toteuttajia ovat kansanopistojen lisäksi kymppiluokat, työpajatoiminta, kuntoutus ja valmentajat koulutukset. Pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttajien kannattaa tehdä yhteistyötä esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan kautta.

Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, kuten maahanmuuttajien koulutusta koskevien säädösten kohdalla on jo tehty. Kansanopistot voivat nyt profiloitua nivelvaiheen kouluttajina ja syrjäytymisen selättäjinä ja erityisesti sen ehkäisijöinä.

Laskelmien mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti nuoret, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Liian moni nuori keskeyttää toisen asteen opintonsa. Oppivelvollisuuden pidentämisellä jokaisesta nuoresta halutaan ottaa koppi. Uudistuksen yhteydessä selvitetään keskeyttämisen syitä ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Tähän tarvitaan kansanopistoja.

Hallitusohjelma korostaa jatkuvaa oppimista, jonka toteuttaminen tarjoaa kansanopistoille monenlaisia mahdollisuuksia. Sivistys on tärkeimpiä arvojamme. Tähytään reippaasti tulevaisuuteen. Otetaan kaikki mukaan. Koulutus kannattaa. Jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas.

Mikko Kinnunen
Kansanedustaja
Sivistysvaliokunnan jäsen

15.7.2019|0 Comments

Hoidetaan yhdessä koko Suomea ja pohjoisia maita

Matkustan töpötäydessä bussissa vehreän naapurimaamme Viron halki. Vilja tähkii. Haikaroita kaartelee leppeässä tuulessa. Palaan juhannuksen vietosta takaisin Helsinkiin.

Eduskunnassa toimii eri maiden ystävyysryhmiä, joiden tehtävänä on lujittaa maiden yhteistyötä. Toimin Viron ystävyysryhmässä ja osallistun myös eri pohjoismaiden ystävyysryhmien toimintaan. Kukaan ei pärjää yksin. Rakennamme monenlaisia siltoja naapureiden välille.

Eduskuntatyön alku on ollut mielenkiintoinen ja yllätyksellinen. Koin vaalien tuloksen kahtalaisesti. Iloitsin saamastani valtakirjasta ja luottamuksesta. Samalla puolueen vaalitappio hämmensi kovasti.

Keskusta suuntasikin selkeästi vaalien jälkeen oppositioon. Kun vaalivoittajien kesken ei kuitenkaan löytynyt yhteistä säveltä, mietimme tilanteen uudelleen. Asetimme 10 kynnyskysymystä ja päätimme olla käytettävissä. Halusimme edistää ja kantaa vastuuta meille tärkeistä asioista.

Istuin yllättäen Säätytalolla, kun koko Keskustan eduskuntaryhmä hajaantui hallitusneuvotteluiden ilmiöpöytiin. Neuvottelin melkein kuukauden nuorisoasioista, liikunnasta ja kulttuurista. Kun pelkästä unelmoinnista edettiin asioiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, meille tärkeät asiat löysivät paikkansa hallitusohjelmasta.

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet paranevat. Liikkuva koulu -ohjelma laajenee liikkuva Suomi –ohjelmaksi. Lähiliikuntapaikkoja laitetaan kuntoon. Kirjastoihin ja kirjastoautoihin panostetaan. Lapsia ja nuoria rohkaistaan lukemaan. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta saavat lisärahoitusta. Taiteilija-apurahojen tasoa korotetaan. Taiteen perusopetus saa lisää rahaa. Ammatillisen koulutuksen urheilevien nuorien opintojen ja urheilun yhdistäminen helpottuu.

Osallistuin myös koulutusasioiden neuvotteluihin. Suomalaista koulutusjärjestelmää halutaan kehittää kokonaisuutena. Varhaiskasvatus vahvistuu. Perustaidot opitaan kunnolla pienten lasten koulussa. Harrastuksista tulee osa koulupäivää. Oppivelvollisuus pitenee, jotta kaikki nuoret pidetään mukana. Ammattikoulutukseen palkataan lisää väkeä. Opiskelijahuoltoa vahvistetaan. Maakunnallisten yliopistokeskusten asema turvataan.

Hallitusohjelma tukee monin tavoin alueellista elinvoimaa. Suomen hyvinvointi syntyy koko maassa. Perusteiden kunnostukseen osoitetaan 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Kuntien talous on luvattu turvata ja harvaan asuttujen seutujen elinvoimaan on luvattu panostaa.

Valtion lisätalousarvio tuokin elinvoimaa edistäviä investointeja Pohjois-Pohjanmaalle. Oulun satama ja ratapiha saavat lisärahoitusta. Ylivieskan ja Iisalmen välistä junarataa aletaan sähköistää. Haapajärven ja Saarijärven välistä rataa kunnostetaan.

Hallitusohjelman hyvien asioiden toteuttaminen edellyttää työllisyyden nostamista, elinvoimaan satsaamista ja vastuullista taloudenhoitoa. Emme voi palata velkaantumisen tielle, josta edellinen hallitus auttoi meitä pois. Suomesta huolehtiminen on koko eduskunnan, kaikkien puolueiden  ja meidän kaikkien suomalaisten yhteinen tehtävä.

Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä ja tulevaisuuteen investoimista, joista tärkeimpiä ovat sivistys ja koulutus. Lennän aamulla muutamaksi päiväksi Färsaarille Pohjoismaiden neuvoston osaamisen ja kulttuurin valiokunnan kesäkokoukseen. Sivistysvaliokunnan edustajana tutustun itsehallintoalueen oppilaitoksiin ja kulttuuritoimijoihin. Maailma on pienentynyt. Pohjoismaiden ja meidän kaikkien kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä myös koulutuksen ja kulttuurin alla.

29.6.2019|0 Comments

Elinvoimaista Kalajokilaaksoa rakentamassa – terveisiä kuntakierrokselta

Hallitusneuvottelujen jäljiltä 10.6.2019 oli käytännössä ensimmäinen maanantai, jolloin pääsin maakuntatyöhön. Käsittelimme teekaupunki Haapajärvellä kaupunginjohtaja Juha Uusivirran johdolla liikennehankkeita, kuntien rahoitusta ja alueellisen yhteistyön tarpeellisuutta.

Ylivieskassa kävimme kaupunginjohtaja Maria Sorviston kanssa läpi koulutuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan alueelle tuomaa elinvoimaa.

Nivalassa pohdimme kaupunginjohtaja Päivi Karikummun johdolla mm. mikroyrittäjyyden tukemista ja yrittäjyyskasvatusta. Oli hienoa, että myös johtavia luottamushenkilöitä ja yrityskylän johtajakin oli päässyt paikalle.

Sain paljon eväitä työhöni. Vedetään yhtä köyttä.

       

11.6.2019|0 Comments

Viimeisimmät artikkelit

Facebook

Twitter