Blogi2019-01-12T23:32:03+00:00

Sunnuntaina äänestetään!

LÄMMIN KIITOS kampanjaväelle ja teille kaikille eri tilaisuuksiin osallistuneille!
Äänestetään sunnuntaina Keskusta vaalivoittoon, jotta saamme Suomen kukoistamaan.

Sinun äänesi voi ratkaista!

Hyvää vaalisunnuntaita kaikille!

Terveisin

  • Mikko

13.4.2019|0 Comments

Otetaan vanhukset mukaan

Jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas. Elämä on ainutlaatuinen lahja, jota tulee suojella sen alusta loppuun saakka. Kohdellaan toisia, kuten toivomme toisten kohtelevan meitä. Rakastetaan lähimmäistä. Perusarvojen pohjalta on turvallista tehdä päätöksiä vanhustenhoidosta.

Suomessa asuu tällä hetkellä 500 000 yli 75-vuotiasta. Kymmenen vuoden päästä heitä on 800 000. Muutosvauhti edellyttää meiltä uusia ratkaisuja ja asennemuutosta. Tehdään Suomesta maa, jossa on ilo vanheta.

Isovanhempani lähtivät aikanaan evakkoon Kuusamon Tavajärveltä. Välirauhan aikaan uudelleen rakennettu koti jäi rajan taakse. Kun he saivat uuden ryytimaan Saloisten Junnilanmäeltä, isoäiti lausui: Riittää, että aurinko paistaa oikeassa paikassa.

Vanhemmat sukupolvet ovat rakentaneet sinnikkyydellään meille maailman onnellisimman maan. Osoitamme kiitollisuutemme tälle arvokkaalle työlle, kun pidämme Suomen kunnossa ja huolehdimme ikääntyvistä. Autetaan heitä asumaan halutessaan kotona. Kohtuullistetaan heidän kiinteistöverojaan. Palkataan kotihoitoon lisää väkeä.

Tehtävämme on selättää yksinäisyys. Kaikki eivät halua asua kotona. Luodaan erilaisia yhteisöllisiä asumismuotoja ja kehitetään kodikasta perhehoitoa. Luodaan tilanteen mukainen hoitajamitoitus. Nostetaan omaishoito arvoonsa ja sen tuki asianmukaiselle tasolle.

Aktivoidaan vireät eläkeläiset järjestöjen kautta vapaaehtoiseen naapuriapuun ja ystäviksi huonokuntoisille. Maksetaan siitä pieni korvaus, joka olisi hyvä lisä pieneen eläkkeeseen. Yhdessäolo ja auttaminen tuo onnellisuutta ja hyvinvointia.

Vanhukset ovat tärkeitä tasapainottajia ja ankkureita rajussa yhteiskunnan murroksessa. Eipä hötkyillä, tästä on selvitty ennenkin, he sanovat. Elämänkokemus kantaa. Vanhukset ovat voimavara. Otetaan heidät mukaan koulumummoiksi ja -papoiksi. Saatetaan lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset yhteen.

12.4.2019|0 Comments

Tehdään Suomesta maailman lapsiystävällisin maa

Jokainen perhe on ihana asia. Jokainen koti maailman keskipiste. Tennispalatsissa puhuttiin lauantaina perheestä Santeri Alkion ajatuksen pohjalta. Keskustelemassa olivat viestintäpäällikkö Laura Ruoholan johdolla perheministeri Annika Saarikko, toimittaja Marja Hintikka, ME-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord ja miehiä edusti kunniakkaasti eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Annika Saarikko nosti esille Suomen menestyskonseptin: neuvolan, äitiyspakkauksen, maksuttoman kouluruuan ja lapsilisät, joista otetaan maailmalla mallia. Voisimme myydä enemmänkin sosiaalisia innovaatioita maailmalle. Valtaosalla eli 75 %:lla perheistä menee hyvin. Heilläkin on toki haasteensa sovitettaa työ ja perhe yhteen ja selvitä ruuhkavuosistaan.

Meillä on monia suuria haasteita ratkottavaksi. Kaikki parisuhteet eivät kestä. 20 000 lasta on otettu huostaan. 60 000 nuorta on syrjäytynyt. He eivät ole koulussa, työelämässä eivätkä yhteiskunnan tukitoimien piirissä. Sen lisäksi osa kokee muuten olevansa syrjässä. 17 % lapsista on nytkin syrjäytymisvaarassa. 8 % lapsista on ylisukupolvisten syrjäytyneiden perheiden lapsia ja nuoria. 400 lasta on siirtynyt viime aikoina joka vuosi syrjäytyneiden joukkoon.

ME-säätiö on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa ei ole vuonna 2050 yhtään syrjäytynyttä nuorta. Se on kunnianhimoinen mutta todella hyvä tavoite. Asettakaamme tavoitteeksi myös se, että Suomi on tulevaisuudessa maailman lapsi- ja perheystävällisin maa. Jotta pääsemme siihen, meidän tulee tehdä yhdessä työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Sadalta syrjäytyneeltä nuorelta kysyttiin, millaista apua he olisivat toivoneet. Nuoret toivoivat tukea vanhemmilleen. Jokainen nuori tarvitsee edes yhden aikuisen, joka on heidän kanssaan ja uskoo heihin.

Antti Kaikkonen nosti esille kolme koota, joita lapsi tarvitsee: kodin, koulun ja kaverit. Meidän kannattaa kehittää varhaiskasvatusta, jonka toimijat saavat nykyistä suuremmat valtuudet ottaa yhteyttä ja puuttua mahdollisimman varhain perheiden ongelmiin. Maksuton varhaiskasvatus on Keskustalle pitkän tähtäimen tavoite. Sitä tukee kehittää kodin kasvatuskumppanina. Se tulee toteuttaa kohtuullisen kokoisissa ryhmissä ja puhtaissa tiloissa, johon lapsi on turvallista jättää. Vanhempia tulee tukea neuvoloissa myös varhaisten vuorovaikutussuhteiden luomiseen. Vanhempien välinen suhde on lapsen koti.

Lapsi on ilo, lapsi on lahja. Lapsella ja nuorella on itseisarvo. Suomen syntyvyys on romahtanut nälkävuosien tasolle. Lapsen saamisesta puhuminen on herkkä asia, mutta siitäkin tulisi voida puhua avoimesti. Tarvitsemme asenneilmaston muutosta. Maria Kaisa Aula on todennut, että yhteiskunnan tulee tukea jokaisen omaa valintaa perheensä koosta. Toivotun ja toteutuneen lapsiluvun kuilu tulee kuroa umpeen. Meidän tulee tukea kaikkia perheitä. Lapsirikas-hanke kirkasti selkeän tarpeen: kaikenkokoiset perheet toivovat itselleen lastenhoitoapua ja konkreettista apua.

On tärkeää, että jokainen lapsi on tervetullut – taustastaan riippumatta. Siksi lapsilisän määrää ei tulisi sitoa vanhempien tuloihin. Lapsilisän tehtävä on tasata lapsettoman perheen ja lapsia omistavan perheen tulonjakoa. Siksi sen tulee olla kaikille samansuuruinen. Tulotason ja varallisuuden tasaaminen perheiden kesken tulee hoitaa muuta kautta. Lapsiperheköyhyys tulee selättää täsmätoimin. Hyvinvoiva lapsi kasvaa tasapainoiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi.

Ulla Nord muistutti siitä, että nuorten tulevaisuususko on vähentynyt. Moni nuori ei aio hankkia lapsia tällaiseen maailmaan, jossa kaikki tuntuu epävarmalta. Tehtävämme on puhua ilmastonmuutoksesta ja tulevaisuudesta realistisesti ja pelottelematta. Meidän tulee valaa nuoriin lujaa uskoa tulevaisuuteen. Tehtävämme on luoda toivoa.

Kun tyttöjen ja poikien koulutus erkaantuu liian kauas toisistaan, syntyy myös kohtaamisen ongelma: Suuri rakkaus jää löytymättä. Tämänkin vuoksi meidän tulee huolehtia kaikkien sujuvista koulupoluista, että jokainen löytää paikkansa yhteiskunnassa, uskaltaa sitoutua ja ottaa vastuun itsestään, puolisosta ja lapsista. Meidän tulee sujuvoittaa myös opiskelun ja perheen yhdistämistä. Opiskelijakin voi olla perheellinen. Kyllä elämä jatkuu ja kantaa.

Tarvitsemme vanhempien neuvoloita, joissa tuetaan vanhempien läsnä olemista ja isien osallistumista lasten elämään. Tarvitsemme työpaikoille joustavuutta ja mahdollisuuksia tehdä välillä osa-aikaista työtä ja etätyötä. Kun tulemme vastaan puolin ja toisin, homma sujuu ja kaikki hyötyvät. Myös ikääntyvät kuuluvat perheisiimme ja sukuihimme. Kaikeniköiset kaipaavat yhteisöllisyyttä. Tehtävämme on saattaa sukupolvet yhteen ja toimimaan yhdessä. Kokemus arvokkaasta ikääntymisestä on Suomen kunnia-asia.

Marja Hintikka kehotti meitä tulemaan lasten kaltaisiksi. Jokainen on ollut joskus lapsi. Olemme aina jonkun perheen jäseniä. Kunnioitetaan toisia. Muistetaan oma sisäinen lapsemme. Suojellaan jokaista lasta.

3.2.2019|0 Comments

Lupaammeko pitää lapsista huolta?

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Uusivuosi on lupausten aikaa. Mitä lupaamme lapsille, jotka tekevät tulevaisuuden?

100 000 lasta elää Suomessa köyhyysrajan alapuolella. Tarvitaan vahvoja ja konkreettisia tekoja lasten ja lapsiperheiden hyväksi. On aika tukea koteja, koulua ja vapaa-ajan toimintaa.

Meidän tulee rakentaa lapsiystävällinen Suomi, jossa nuoret aikuiset luottavat tulevaisuuteen, rohkenevat perustaa perheen, saavat lapsia ja kasvattavat heidät aktiivisiksi Suomen kansalaisiksi.

Syntyvyyden raju aleneminen nälkävuosien tasolle on merkittävä haaste kansantaloudelle. Kehitys alkaa näkyä myös Pohjois-Pohjanmaalla, lasten ja nuorten maakunnassa. Pelkkä äimistely ei enää riitä. Katsotaan kokonaisuutta lapsiperheiden silmin ja tartutaan toimeen.

Naapurimme Viro teki sen jo ja nosti kolmannesta lapsesta saatavaa perhetukea, kuten Helsingin Sanomat uutisoi joulun alla. Vaikutus yllättää: Virossa syntyy jo enemmän lapsia naista kohden kuin Suomessa. Väkiluvun hiipuminen on saatu pysäytettyä.

Suomessa kolmen lapsen lapsilisä on 333,51 euroa kuukaudessa. Virossa kolmen lapsen perhe saa kuukausittain 510 euroa, josta 300 euroa on suurperhelisää. Otetaan Virosta mallia ja panostetaan tosissaan lapsiin ja asetetaan lapsiperheet tukitoimissa etusijalle.

Hyvän elämän perusta luodaan kotona. Nykyinen hallituksemme korjasi yksinhuoltajien lapsilisiä ja korotti pienintä äitiysrahaa. Se on hyvä ensiaskel.

Lapsilisän arvo on romahtanut 2000-luvulla peräti 18 %. Lisien jäädytykset ja todellinen arvonmenetys ovat kaventaneet jokaisen pieni- ja keskituloisen usean lapsen perheen elämää merkittävästi. Suurperhelisä kannattaa toteuttaa myös Suomessa. Toinen vaihtoehto on palauttaa verotuksen lapsivähennykset.

Pohjois-Pohjanmaalla toteutetun Lapsirikas-hankkeen kyselytutkimus antoi selvän tuloksen: Kaikenkokoiset lapsiperheet tarvitsevat kipeästi lastenhoitoapua ja käytännöllistä arjen apua.

Kun lapsuuteni kotiin syntyi lapsi, saimme äidin avuksi monitaitoisen kodinhoitajan. Seuraava sukupolvi ei ole saanut tällaista tukea. Meidän kannattaa palauttaa lapsiperheiden ilmainen kotiapu 1980-luvun lopun tasolle.

Palkataan neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja kouluun perhetyöntekijöitä, jotka tukevat perheitä tekemällä arjen työtä perheen keskellä. Panostus ennaltaehkäisevään tukeen säästyy moninkertaisena korjaavassa lastensuojelutyössä.

Suomi on maailman onnellisin maa, koska täällä on suhteellisesti vähiten epätasa-arvoa ja köyhinkin lapsi saa käydä ilmaiseksi yhtä maailman parhaista kouluista, presidentti Barack Obama kiitteli syksyllä Suomessa käydessään. Koulutus on elintärkeä vahvuutemme, johon panostaminen on lapsista ja samalla koko Suomen tulevaisuudesta huolehtimista.

Koulun tehtävä on tukea kotien työtä. Kaikki lapset eivät pärjää isoissa luokissa eikä suurissa tiloissa, kun tukitoimista ja ohjauksesta on säästetty. Tarvitaan myös erityisryhmiä ja erillisiä tiloja. On katsottava peiliin ja otettava reiluja taka-askelia liian pitkälle viedyssä inkluusio-ajattelussa. Näin opettajat jaksavat paremmin, eivätkä lapset putoa kelkasta.

Myös vapaa-aikaan kannattaa satsata. Meidän tulee huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa, koska harrastukset tukevat heidän hyvinvointiaan ja kehitystään. Tähän tarvitaan myös järjestöjen panostusta. Pidetään myös niistä huolta.

Julkaistu Keskipohjanmaassa 31.12.2018

1.1.2019|0 Comments

Viimeisimmät artikkelit

Facebook

Twitter