Blogi2019-01-12T23:32:03+02:00

Meidän on aika tulla esiin koloistamme ja tähytä tulevaan

On korkea aika avata rohkeasti Suomea, kun tautilanne on saatu hallintaan. Ratkaisemme samalla kertaa terveydellistä, taloudellista ja yhteiskunnallista kriisiä.

Olemme suojelleet elämää ja kannatelleet työpaikkoja ja yrityksiä kriisin yli. Kustannustuki auttaa koronasta eniten kärsineitä yrityksiä. Kehittämistuet estävät konkurssiaaltoa ja uutta työttömyyttä. Kuntapaketti turvaa ihmisten peruspalveluja.

Elvytystoimet saavat yhteiskunnan liikkeelle ja kasvun tielle. Ne palauttavat luottamusta. Yrittäjien tulee päästä taas yrittämään ja  lomautettujen ja työttömien takaisin töihin. On luotava myös aivan uutta työtä.

Suomi on vientivetoinen maa. Euroopan ja koko maailman taloustilanne heijastuu voimakkaasti myös meille. Olemme riippuvaisia myös siitä, miten muut maat onnistuvat pandemian hallinnassa ja tuleeko uusia tautiaaltoja.

Valtio on ottanut koronan iskua vastaan ottamalla velkaa. Se on mahdollista, koska edellisellä vaalikaudella tehtiin vastuullista ja kipeääkin käynyttä talouspolitiikkaa. Suomi selvisi silloin kuilun reunalta.

Meillä on edessä vielä vakavampi tilanne, kun rakennamme uudelleen Koronan jälkeistä Suomea. Velkatilanne tulee saada hallintaan. Työllisyys on saatava vahvaan nousuun. Mitä paremmin siinä onnistumme, sitä vähemmän tarvitaan veronkorotuksia ja elämää näivettäviä menosäästöjä. Meidän kannattaa valita rakenteellisten uudistusten tie.

Iisakin kirkkoa rakennettiin aikanaan 40 vuotta. Meidän tulee saada oma ikuisuusprojektimme, lausuntokierroksella oleva sote-uudistus viimein valmiiksi, että kunnat selviävät. Sosiaaliturva tulee uudistaa niin, että se kannustaa kaikissa tilanteissa työntekoon.

Käsittelimme viime viikolla perustuslakivaliokunnassa EU:n komission pohjaesitystä Euroopan elpymispaketiksi. Hallituksen ei tule hyväksyä näin suurta ja pitkäaikaista pakettia. Velkarahalla ei tule antaa avustuksia. Jokaisen jäsenmaan tulee huolehtia omista veloistaan. Elvytystoimien tulee olla investointeja tulevaisuuteen niin Euroopassa kuin täällä Suomessa.

Tie-, raide- ja väylähankkeet työllistävät ihmisiä nopeasti. Päällystämme maanteitä melkein 5000 kilometriä. Kemin biotuotetehdas etenee. Oulun ja Kontiomäen rataosuutta parannetaan. Ajoksen meriväylää syvennetään. Vaalaan rakennetaan uusi vankila.

Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Jatkuva oppiminen auttaa työikäisiä kehittämään osaamistaan. Korkeakoulut saavat 4800 aloituspaikkaa, jolla puramme samalla hakijasumaa. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa alkaa erilliset erityisopettajaopinnot.

Oulun ammattikorkeakoulu lähtee kehittämään robotiikan erikoistumiskoulutusta ja rakennusmestarien muuntokoulutusta. Oulun kaupunki pääsee kehittämään maahanmuuttajien osaamiskeskusta.

Oulun yliopisto johtaa valtakunnallista varhaiskasvatuksen opettajien monimuotokoulutusta, kehittää alueellista osaamisekosysteemiä ja joustavoittaa maahanmuuttajien siirtymistä työelämään.

Meidän on aika tulla esiin koloistamme, pestä käsiä, varjella riskiryhmiä ja lähteä liikkeelle. Elämä jatkuu. Olemme löytäneet naapurit, joita auttaa. Olemme ottaneet digiloikkia. Moni haluaa palata etätöihin pohjoiseen ja maalle, puhtaan luonnon ja ruuan äärelle.

Rakennetaan yhdessä turvallista elinvoimaisten maakuntien Suomea, jossa on hyvä yrittää ja tehdä työtä, viljellä ja varjella maata, opiskella ja kehittää itseä, perustaa perhe ja kasvattaa lapsia, luottaa tulevaan. Autetaan koko Suomi kukoistamaan.

Mikko Kinnunen
Kansanedustaja (kesk.)
Reisjärvi

30.6.2020|0 Comments

Tarvitsemme rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Kun lähdin eduskunnan viimeisen täysistunnon päätyttyä kohti kesälaitumia, kuuntelin Oulun piispan Jukka Keskitalon viisasta puhetta nettisuviseurojen avajaisista. Piispamme puhui muun muassa Jumalan tahdon toteutumisesta yhteiskunnassamme.

Kymmenen käskyä suojelevat elämää kuten liikennesäännöt, piispa totesi. Lainsäädäntömme heijastaa kristillisiä arvoja ja periaatteita. Lähimmäisenrakkaus näkyy tasa-arvossa ja heikommista huolehtimisessa. Se leimaa yhteiskuntamme käytäntöjä.

Viime päivinä on puhuttu hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta. Minulle ihmisten tasa-arvo on juuri piispan tarkoittamaa lähimmäisenrakkauden toteutumista, erilaisuuden kunnioittamista ja jokaisesta huolehtimista. Kaikki otetaan mukaan. Kukaan ei putoa.

Tasa-arvoa tulee katsoa laajasti. Samasta työstä saa saman palkan. Kaikki ovat samalla viivalla työtä ja opiskelupaikkaa hakiessa. Isät ja äidit kantavat yhdessä vastuuta lapsista ja löytävät työnjaon, johon molemmat ovat tyytyväisiä. Koulua kehitetään niin, että sekä tytöt että pojat löytävät koulupolulla omat vahvuutensa ja työnsä yhteiskunnan rakentajina. Kaikki kantavat vastuunsa.

Piispa muistutti, että luterilaisuuteen kuuluu kahden hallintavallan eli regimentin erottaminen tosistaan. Maalliset asiat ratkaistaan terveen järjen ja harkinnan pohjalta. Hengelliset asiat ovat toisenlaista todellisuutta. Regimentit eivät ole täysin erillisiä, sillä maallinen esivalta on saanut valtansa lopulta Jumalan kädestä.

Perustuslakimme antaa kansanedustajalle laajan puheoikeuden ja mielipiteen vapauden. Istuntosalissa se on laajimmillaan. Meidän tulee voida puhua siellä pelkäämättä vaikeistakin yhteiskunnallisista asioista. Salissa tulee voida puhua vapaasti omien arvojen ja vakaumuksen mukaan. Tahdon kansanedustajana toimia kristillisten arvojen pohjalta sekoittamatta kuitenkaan politiikkaa ja uskontoa keskenään.

Laaja puhumisen vapaus tuo mukanaan vahvan vastuun. Kansanedustajan tulee vastata puheistaan ja kirjoituksistaan. Sananvapaus ei ole tarkoitettu käytettäväksi ihmisarvon tai yhdenvertaisuuden loukkaamiseen. Esimerkiksi rasismilla ei tule olla sijaa poliittisessa keskustelussa. Vihapuhe loukkaa ihmisoikeuksia, uhkaa oikeusvaltion periaatteita ja demokratiaa, kansanvallan perusteita.

Piispa Keskitalo kehotti rukoilemaan esivallan, yhteiskunnan vastuunkantajien ja julkisen vallan puolesta, että Jumalan tahto toteutuisi heidän toiminnassaan ja yhteiskunnassa. Että päättäjät tekisivät työtä oikeudentuntoisesti ja yhteistä etua tavoitellen, osaisivat asettua heikommassa asemassa olevien asemaan ja tekisivät Jumalan mielen mukaisia päätöksiä.

Tarvitsemme eduskunnassa rakentavan kriittistä ja toisia kunnioittavaa puhetta. Aito suvaitsevaisuus ei ole valikoivaa. On helpompi kunnioittaa toisen mielipidettä, kun ymmärtää sen. Jotta ymmärtää, täytyy aidosti kuunnella toista ja kohdata toisen mielipide.

Meidän tulee kunnioittaa myös vastakkaisia mielipiteitä ja oltava valmiita kuuntelemaan myös niiden perustelut. Kun asiat ja perustelut törmäävät ja ottavat yhteen, syntyy uusia oivalluksia. Rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun ansiosta asiat menevät eteenpäin ja kehittyvät. Syntyy isänmaan kannalta hyviä päätöksiä.

Perustuslaki edellyttää kansanedustajilta vakaata ja arvokasta käytöstä. Me kaikki kansanedustajat kannamme osaltamme vastuun siitä, että eduskunnan puhumisen kulttuuri ja käytöstavat pysyvät asiallisina. Kun käyttäydymme vakaasti ja arvokkaasti, loukkaamatta toista henkilöä ja toimimme työmme arvon mukaisesti, eduskunnan arvovalta säilyy.

Hyvät tavat kaunistavat meitä kaikkia. Tervehditään, kun tavataan.  Kun tulee virheitä, pyydetään anteeksi. Ollaan armollisia toisia kohtaan. Puhutaan arvostaen toisillemme ja toisistamme. Kilpaillaan kunnioittamisessa toistemme kanssa. Mitä suu puhuu, sitä sydän on täynnä.

Eduskuntavaalipäivälle tarkoitetussa kirkkorukouksessa rukoillaan: Anna niille, jotka tulevat valituksi, viisautta ja voimaa täyttämään kutsumuksensa Sinulle kunniaksi ja isänmaallemme parhaaksi. Tämä sopii kaikille yhteisten asioiden hoitajille. Isänmaan asia on yhteinen kutsumuksemme.

30.6.2020|0 Comments

Kaikki lähtee luottamuksesta

Korona pysäytti meidät kaikki. Elämässä tulee eteen asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Ne on otettava vastaan, ratkottava niiden tuomat haasteet yhdessä ja katsottava rohkeasti eteenpäin. Jokainen päivä on lahja.

Kenelläkään ei ole lopullista totuutta siitä, miten tulee toimia arvaamattoman pandemian kanssa. En ole lääkäri, tartuntatautien tutkija enkä tilastotieteilijä. Luotan epävarmuuden keskellä suomalaisten asiantuntijoiden kokonaisarvioon.

Suomalaiset asiantuntijat rakentavat alati muuttuvaa tilannekuvaansa kokoamalla tietoja eri maiden tilanteista, toimenpiteistä ja tutkimuksista. He rakentavat niiden pohjalta Suomen oloihin malleja, joiden pohjalta teemme päätökset parhaan harkintamme mukaan.

Tilanne ei ole ollut helppo. Ratkomme kriisiä terveyden, turvallisuuden ja talouden näkökulmasta. Suojelemme hauraimpien elämää. Etsimme samalla keinoja tukea kasvua, työtä ja kestävää kehitystä.

Kun olemme noudattaneet ohjeita, olemme suojelleet myös muiden terveyttä. Kiitos siitä! Kiitos myös kaikille hoitajille! Luotetaan edelleen viranomaisiin ja maailman parhaaseen hallintoomme. Vasta myöhemmin on laajemman arvioinnin aika, mistä otamme oppia tulevaisuuteen.

Yhteiskuntamme velkaantuu, kun muu ei nyt auta. Lamasta nousemme vain yhteistyöllä. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, joista sote-uudistus on kiireellisin.

Panostetaan myös jatkuvaan oppimiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Joudumme luopumaan myös meille tärkeistä asioista ja laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. On arvokeskustelun aika.

Sivistysvaltion tuntomerkki on se, että kaiken keskellä pidämme heikoimmista huolta. Ei unohdeta lapsia, vammaisia ja vanhuksia. Toimitaan perustuslain ja ihmisoikeuksien pohjalta.

Luotetaan toisiin ja ollaan luottamuksen arvoisia. Pidetään huolta naapurista myös pandemian jälkeen. Kuljetaan erityisesti heidän rinnalla, jotka menettävät läheisensä. Että elämä jatkuu.

Poikkeusaika tuo myös hyvää. Yhä useampi voi muuttaa maalle ja tehdä sieltä käsin etätyötä Etäopetuksen digiloikat hyödynnetään jatkossa lähiopetuksessa, johon palaamme tautitilanteen mukaan mahdollisimman pian.

Moni muukin asia kirkastuu. Koko Suomi kannattaa pitää kukoistavana. Elvytyspaketit tuovat tuiki tarpeellisia tierahoja Oulun eteläisen alueelle. Maaseutuyrittäjät saavat tukea muiden yrittäjien tapaan. Suomalaisen ruuan ja tuotteiden arvostus jää pysyväksi.

On ollut mukava toteuttaa kahden muun opettajakansanedustajan kanssa livelähetyksiä koulujen käyttöön. Kerromme yhteisestä työstämme, jotta lapset ja nuoret innostuvat yhteisten asioiden hoitamisesta.

Vuoden 2019 nuorisobarometri lupaa hyvää. Nuoret ovat innostuneita tekemään merkityksellistä työtä ja yrittämään. Luotetaan heihin. Annetaan heille vastuuta. He tekevät tulevaisuuden.

22.4.2020|0 Comments

Tehdään yhdessä työtä lasten hyväksi

Pikkuinen Adele tarttuu sormesta ja katsoa napittaa kirkkaasti silmiin. Kaikki on hänelle mahdollista. Hän uskoo ja luottaa.

Luotammeko me ikääntyvät aikuiset tulevaisuuteen, kun Suomen väkiluku kääntyy laskuun tilastokeskuksen mukaan jo 12 vuoden kuluttua. Syntyvyys laskee yhdeksättä vuotta peräkkäin. Kuka meistä aikanaan huolehtii?

Keskusta teki hiljattain aloitteen puhemiehistölle, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Pyysin sosiaalisessa mediassa tähän ratkaisuehdotuksia.

Sain paljon vastauksia, joita aion nostaa keskustelussa esille. Osa vastaajista ei ehdottanut ratkaisuja vaan arvosteli vastuunkantajia. Aivan aluksi meidän tulee kääntää asenteemme myönteiseksi. Jätetään syyttely ja etsitään ratkaisuja yhdessä. Vielä ei ole liian myöhäistä.

Moni ehdotti lapsivähennysten palauttamista verotukseen. Koska tämä vähentäisi jo nyt lujilla olevien lapsirikkaiden kuntien verotuloja, olen lapsilisien merkittävän korotuksen kannalla. Se olisi valtiovallan konkreettinen viesti, että tähän maahan halutaan syntyvän lapsia.

Mielenterveyspalveluja pyydettiin lisää. Vanhan ajan kodinhoitajia ja monipuolista kotiapua toivottiin takaisin. Kotiavusta tulisi tehdä päivähoidon tapaan kaikkien lapsiperheiden subjektiivinen oikeus silloin, kun perhe tarvitsee sitä arkensa sujumiseksi.

Kannatan myös Lapset puheeksi -toimintamallin ottamista kaikkiin palveluihin, joissa lapset tai lasten vanhemmat ovat asiakkaina. Sitä kautta saataisiin perheiden kokemus ja näkemys siitä, mitkä arjen asiat tukevat lasten hyvinvointia ja mitkä uhkaavat haavoittaa. Varhainen tuki on aina tehokkainta.

Kun rakennamme tulevaisuuden perhekeskuksia, niihin kannattaa luoda ”vanhempien kouluja”. Vanhemmiksi aikovat ja lasta odottavat saisivat innostavalla ja rohkaisevalla tavalla siellä tietoa, mitä myönteistä lapsi tuo tullessaan, mihin vanhempien kannattaa keskittyä ja mistä he saavat tarpeen tullen apua ja tukea.

Lapsia ja ympäristöä ei tule asettaa vastakkain. Lapsi ei ole ympäristölle taakka vaan sen tekijä. Kun suojelemme luontoa ja hoidamme ympäristöä ja huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta, teemme sen tuleville sukupolville, lapsillemme. Kasvatetaan lapset viljelijöiksi ja varjelijoiksi, vastuunkantajiksi.

Lapsen saaminen on henkilökohtainen ja herkkä asia. Meidän päättäjien tehtävä on hoitaa asioita niin, että lapsilla on hyvä kasvaa, käydä lähikoulua ja kehittää itseä läpi elämän. Kun rakennamme Suomen, jossa voi luottaa huomiseen, nuoret uskaltavat sitoutua, perustaa perheen ja saada lapsia.

Lapsi on lahja. Lapsettomuus ei ole aina valittua. Moni kärsii lapsettomuudesta. Meidän tulee huolehtia myös lapsettomien perheiden auttamisesta.

Pikkuinen Adele on minulle suuri ihme. Hänen ja kaikkien lasten eteen meidän kannattaa tehdä yhdessä työtä. Se on parasta tulevaisuustyötä.

4.11.2019|0 Comments

Sitra tuo meille kokeilevaa kulttuuria ja yrittävää asennetta!

Jotta Suomi kukoistaa muutosten tuulessa, tarvitsemme rohkeaa, eduskunnan alaisena toimivaa tulevaisuustalo Sitraa, jonka tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea.

Tutustuin Sitraan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Ratkaisu100- haastekilpailun yhteydessä. Osallistuin Haasteio-tiimin kanssa kilpailun finaaliin, jonka aikana saimme erittäin tasokasta koulutusta ja valmennusta viheliäisten ongelmien ratkomiseen. Hyvin erilaiset tiimit törmäytettiin toisiinsa, saatettiin oppimaan toisiltaan. Vuorovaikutuksessa syntyi aivan uutta. Haastekilpailuja kannattaisi koulutusmielessä järjestää jatkossakin, kunhan idean kanssa aivan alusta lähteville toteutetaan omat sarjansa.

Tulevaisuuteen tähtäävä koulutus on yksi Sitran tärkeimmistä tehtävistä, sillä Suomen menestyminen perustuu huippuosaamiseen ja jokaisen suomalaisen elinikäiseen oppimiseen. Tarvitaan myös luottamusta ja kansainvälisyyttä.

Muutoksentekijä ohjaa meidät tekemään yhdessä

Sitra on muutoksentekijä, jolla on valta ja vastuu tarttua tulevaisuuden monimutkaisiin haasteisiin. Se haistelee maailmaa muovaamia megatrendejä, kartoittaa Suomen tulevaisuuden suuntia, toimii mahdollisuuksien maahantuojana, konseptoi uusia mahdollisuuksia ja sysää uudistuksia vauhtiin.

Sitran tulee toimia tässä ketterästi ja monipuolisesti. Se ennakoi, tekee selvityksiä, käytännön kokeiluja ja pilotteja, tekee analyysejä, kehittää ja testaa uusia malleja ja jatkokehittää tätä kaikkea. Minua vakuuttaa erityisesti se, että Sitra yhdistää ajattelun ja tekemisen. Se toimii ajatus- ja toteutuspajana, jonka tekeminen pohjaa tutkittuun tietoon ja näkemykseen. Näin se rakentaa vahvaa perustaa muutoksille. Samalla se käynnistää yhteiskunnallista keskustelua. Sitra kouluttaa, rahoittaa, tuo yhteen, kutsuu koolle ja törmäyttää laajoja verkostoja ja viestii vaikuttavasti. Kaiken toiminnan ytimessä on yhdessä tekeminen.

Tarvitsemme demokratian vahvistamiseen erätaukoja

Sitran esiin nostamat teemat vaihtelevat ja niiden tuleekin vaihdella megatrendien mukaan. Teen Sitran toimintakertomuksesta kaksi nostoa. Toinen on toimintatapa ja toinen on laajempi perustavaa laatua oleva periaate.

Sitra on kehittänyt dialogiin perustuvan Erätauko- menetelmän, joka on toimintamalli rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen. Sitähän meidän kansanedustajien on tarkoitus istuntosalissa harjoitella ja sivistyneesti toteuttaa.

Erätauko on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Roolit, tittelit ja oppiarvot heitetään syrjään ja puhutaan tasavertaisesti. Kuka tahansa voi tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä kokoon ja käymään tasavertaista keskustelua. Mukaan halutaan saada myös sellaisia, joita ei yleensä tavoiteta. Tällainen dialogi vahvistaa demokratiaa ja luo luottamusta. Sitä yhteiskuntamme kaipaa kovasti juuri nyt.

Kyky oppia uutta auttaa läpi harmaan kiven

Toisena asiana nostan esille elinikäisen oppimisen, jonka tulee olla meille kansalaisoikeus ja kansalaisvelvollisuus. Pidetään itsemme ajan tasalla. Ihminen oppii koko elämän ajan. Emme tule koskaan valmiiksi. Kyky oppia uutta on elämää ylläpitävä voima. Sen ansiosta voimme onnistua, kehittyä ja iloita saavutuksistamme. Se auttaa vaikka läpi harmaan kiven.

Elämän mittaisen oppimisen merkitys korostuu, kun digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat elämäämme, työelämää ja yhteisöjä ennennäkemätöntä vauhtia. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky rakentuvat osaamiselle. Emme saa päästää sitä ruostumaan. Osaamisen uudistaminen on tulevina vuosina yksi yhteiskuntamme keskeinen tehtävä.

Automaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat ja hävittävät nykyisiä työtehtäviä ja synnyttävät uutta työtä. Ammatteja häviää ja uusia ammatteja syntyy. Muuttuva työ vaatii tekijöiltään uudenlaista osaamista. Tulevaisuudessa syntyy myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää kaikkien osaamista ja teknologiaa oppimisen tukena. Tässä kannattaa tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Tulevaisuuden työ voi on tekijälleen miellyttävämpää, räätälöidympää, turvallisempaa ja tuottavampaa.

Uuden oppimisen haaste koskee myös työikäistä väestöä koulutustaustasta riippumatta. Sen takia on tärkeää, että hallitusohjelman mukaisesti jatkuvan oppimisen parlamentaarinen työryhmä aloittaa työnsä mahdollisimman pian. Odotan innolla tätä työskentelyä.

Sitran ja eduskunnan tulee keskustella keskenään

Itsenäinen asema edellyttää Sitralta vastuullista ja avointa suhdetta yhteiskuntaan. Tarvitaan toiminnan läpinäkyvyyttä ja arviointia. Tarvitaan toimivaa keskusteluyhteyttä eduskunnan ja Sitran välillä.

Vuonna 2018 eduskunta täsmensi Sitran roolia julkisena toimijana, johon liittyy säännös hallinnon yleisten lakien noudattamisesta. Myös Parlamentaarinen työryhmä on pohtinut Sitran tulevaisuutta.

Sitran kannattaa olla riittävässä määrin oman tien kulkija, joka ottaa myös riskejä. Sitran tulee saada säilyttää itsenäinen, kokeileva ja tulevaisuuteen katsova toimintatapansa. Näin Se tuo Suomeen ja päätöksentekoon kokeilevaa kulttuuria ja yrittävää asennetta.

27.9.2019|0 Comments

Arjen parannukset luovat toivoa

Viime viikon budjettiriihen satoa on puitu melkein yhtä reippaasti kuin ohraa ja kauraa Kala- ja Pyhäjokilaaksojen peltoaukeilla. Meille keskustalaisille on tärkeää, että valtion budjetilla parannetaan suomalaisten arkea. Se luo toivoa epävarmuuden keskelle.

Monella perheellä on arjessa tiukkaa. Nostamme yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä. Korotamme pienimpiä vanhempainpäivärahoja. Helpotamme myös opiskelevien vanhempien toimeentuloa. Nämä ovat hyviä askelia oikeaan suuntaan, kun koitamme saada syntyvyyden kahdeksan vuoden laskun jälkeen käännetyksi uudelleen nousuun.

Kävin viime viikolla perustuslakivaliokunnan matkalla Ruotsin parlamentissa. Ruotsi on avoin, keskusteleva ja tasa-arvoinen maa, jossa arvostetaan aidosti lapsia. Kun asenne on kohdillaan, syntyvyys on kääntynyt siellä hienoiseen nousuun.

Vielä paremmaksi tilanne on kääntynyt Virossa, jossa äitiyspäivärahaa maksetaan edellisen vuoden keskipalkan suuruisena puolitoista vuotta ja lapsilisää maksetaan kolmen lapsen perheelle 520 euroa kuussa. Meidänkin tulee luoda kaikin keinoin toivoa, että nuoret uskaltavat sitoutua, perustaa perheen ja saada lapsia.

Erityisen iloinen olen siitä, että budjetti lupaa panostuksia sivistykseen ja koulutukseen, koulupolun kaikille kouluasteille. Pienennämme päiväkotien ryhmäkokoja. Tuemme opettajien jaksamista ja koulurauhaa, jotta oppimiserot kaventuvat. Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus harrastukseen koulupäivän yhteydessä.

Ammattikouluun järjestyy lisää lähiopetusta ja ohjausta. Korkeakoulujen perusrahoitus paranee huomattavasti. Vapaa sivistystyö saa uusia tehtäviä. Pidetään huoli siitä, että kaikilla on mahdollisimman tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää itseään ja käydä turvallista ja terveellistä koulua. Osoitamme varoja myös sisäilmaongelmien ratkaisemiseen.

Myös eläkeläisillä on arjessa tiukkaa. Nostamme pienimpiä eläkkeitä. Myös veronalennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille suomalaisille. Näihin parannuksiin on nyt mahdollisuus, kun maamme talous pantiin viime vaalikaudella parempaan kuntoon.

Keskusta haluaa nyt hallituksen kakkospuolueena hoitaa maan taloutta järkevästi myös tulevaisuudessa. Emme halua päästää tätä maata uudelleen pahenevan työttömyyden ja holtittoman velkaantumisen tielle.

Jotta voimme hiipuvan talouskasvun, maailmalla mylläävät kauppasodan, brexitin ja Saksan talouden kurjistumisen keskellä toteuttaa kaiken sen hyvän, minkä olemme kirjanneet hallitusohjelmaan, meidän tulee saada työllisyys ensin 75 %:iin, myöhemmin 80 %:iin.

Olemme valmiita kääntämään kaikki kivet, jotta vielä ilman työtä olevat suomalaiset saavat työpaikan. Nyt on sovittu ensimmäisistä ratkaisuista ja lisää käynnistetään keväällä. Niitä valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja kuntien kanssa.

Toin tuliaisena Ruotsinmatkalta yhdessä sopimisen kulttuurin, josta naapurimaassamme on pitkät perinteet. Siellä työmarkkinajärjestöt tapaavat viikoittain keskenään. Kukaan ei halua horjuttaa toimivaa systeemiä. Taloutta nakertavat lakot ovat hyvin harvinaisia. Tällaista yhdessä sopimisen kulttuuria tarvitaan nyt myös täällä Suomessa.

Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi Keskusta pitää huolta yrittämisen edellytyksistä. Yrittäjien verotus ei kiristy. Budjetissa tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Jotta Suomi pärjää, investoinnit tulee saada liikkeelle koko maassa.

Keskustalle on aina ollut sydämen asia, että koko maata rakennetaan tasapainoisesti. Tärkeää on myös se, että ihmisten arki on turvallinen ja toimiva asuinpaikasta riippumatta. Lisäämme kentällä toimivien poliisien määrää. Laitamme teitä, ratoja ja väyliä kuntoon kautta maan. Sievin ja Ylivieskan välisen kantatien 63 korjaaminen parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta ja tukee elinkeinoelämän kehittymistä seudullamme.

Kotimaisen maatalouden kannattavuutta parannetaan samalla, kun luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta. Meille riittäisi, jos tuottajahintaan tulisi muutama sentti lisää, nuori maitotilallinen totesi minulle eilen. Kaikkea ei ratkaista eduskunnassa. Kauppa tulee saada samoihin neuvottelupöytiin, jotta saamme suomalaisen puhtaan ruuan ja sen tuotannon uuteen nousuun.

Hallituksessa toimii viisi erilaista puoluetta. Emme ole kaikesta samaa mieltä. Yhteinen päämäärä kuitenkin on, että mahdollisimman monella ihmisellä on töitä ja että jokainen suomalainen ja koko maa pidetään mukana. Tämä linja näkyy budjetissa. Punamulta osoitti riihiviikolla pystyvänsä yhteistyöhön ja päätöksiin. Nyt tehdään yhdessä työtä arjen ja toivon puolesta.

 

25.9.2019|0 Comments

Viimeisimmät artikkelit

Facebook

Twitter