Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on kolmelle vuosikymmenelle venynyt jumppa. Sitä ovat olleet tekemässä kaikki keskeiset puolueet. Monenlaista mallia on yritetty. Tämän vaalikauden maakuntapohjainen malli nojautuu viime hallituksen pohjatyöhön.

Saimme perustuslakivaliokunnan oikeudellisen arvion valmiiksi. Malliin ei sisälly merkittäviä perustuslaillisia esteitä. Myös muut valiokunnat antoivat lausuntonsa. Nyt uudistus on sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Ollaan loppusuoralla.

On hienoa, että saamme elää pidempään. Väestö ikääntyy ja tarvitsee aikaisempaa enemmän palveluita. Syntyvyyden lasku vähentää työikäisten määrää ja verotuloja. Tarvitsemme sote-uudistuksen, jotta voimme hillitä kustannusten kasvua ja turvata palvelut myös tuleville sukupolville.

Moni pieni ja vähän suurempikin kunta on helisemässä. Tarvitaan leveämmät hartiat, hyvinvointialueet. Kunnissa voidaan jatkossa keskittyä koulutuksen ja elinvoiman kehittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Oppositiopuolueet yrittävät kaataa sotea kuntavaalien alla. Terveydenhuolto, lastensuojelu, vanhusten hoiva, pelastustustoimi ja muut palvelut eivät saisi olla politiikan pelinappuloita.

Jos sote taas kaatuisi, rahat loppuisivat, ja kuntia liitettäisiin pakolla yhteen. Hoitojonot pitenisivät. Syntyisi räikeää eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa. Tätä en hyväksy.

Palvelut tulee turvata tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta. Rahoitusta kohdennetaan palvelujen tarpeen mukaan eri puolille maata. Yritykset ja järjestöt toimivat julkisten palvelujen tukena. Maakunnilla säilyy riittävä oma palvelutuotanto. Monituottajamalli säilyy.

Tällainen rakenteellinen uudistus maksaa väistämättä alussa enemmän. Uudistusta tehdään kuitenkin tuleville vuosikymmenille, että pääsemme nopeammin lääkäriin ja saamme vaikuttaa maakunnan asioihin.

Myös byrokaria vähenee. Yli 200 hallintohimmelistä siirrytään reiluun 20 sote-järjestäjään. Tämä tehostaa toimintaa ja tuo palveluita samalle luukulle. Kustannusten nousun hillitseminen parantaa Suomen taloutta.

Sote-uudistus on myös aluepolitiikkaa. Kunnissa kylät halutaan pitää elinvoimaisena. Maakuntia halutaan kehittää laitoja myöten. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta kohdennetaan valtakunnallisesti palvelutarpeen mukaan. Erilaisista alueista ja kaikista ihmisistä pidetään huolta. Koko maa kukoistaa.

Tämäkään malli ei ole ongelmaton, mutta se on riittävän hyvä pohja palvelujen jatkuvalle kehittämiselle. Sote ei tule kerralla valmiiksi. Nyt se kuitenkin lopulta etenee  – ja se on hyvä asia!