Mitä mieltä Mikko on...

Ehdolla eduskuntaan 2023

Kansanedustaja Mikko Kinnunen

Mitä mieltä Mikko on 2023 eduskuntavaalien alla pinnalla olevista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja arvoista? Väittämät ja vastaukset on kerätty eri vaalikoneista.

Yritteliäisyyttä

Väite: Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä.

Mikko: Työvoimapula on erittäin suuri eri puolilla Suomea. Samalla syntyvyys on historian alhaisin. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Mitä koulutetumpia muuttajat ovat, sitä parempi. tToki myös käden taitajista on pulaa. Tosiasia on, että esimerkiksi marjat jäisivät metsiin, moni ravintola sulkisi ovensa ja kiinteistö jäisi siivoamatta ilman ulkomailta tulevia työntekijöitä. Meidän tulee panostaa maahanmuuttajien ja heidän perheidensä kotoutumiseen ja koulutukseen, jotta he löytävät paikkansa aktiivisina ja vastuuta kantavina kansalaisina.

Sydämen sivistystä

Väite: Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Mikko: Suomalainen kansanluonne juontaa juurensa perinteisiin kristillisiin arvoihin, joita ovat rehellisyys, tunnollisuus, luotettavuus ja toisista välittäminen. Ne ovat kestäviä ja hyviä arvoja. Myös perustuslaissamme näkyy voimallisesti kristillisten arvojen vaikutus. Koko länsimainen lainsäädäntö perustuu kristillisten arvojen pohjalle.

Kohtuullisuutta

Väite: Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Mikko: Sote-menot ovat joka vuosi yli 20 miljardia euroa. Se on neljännes koko valtion budjetista. Kun Suomen kansa ikääntyy, se kasvattaa sote-kuluja joka vuosi 500 miljoonalla. Siten pelkkä leikkuri ei ole toimiva ratkaisu, koska hoivan määrä lisääntyy ja se maksaa. Uusilla hyvinvointialueilla onnistutaan toivottavasti tehostamaan ja järkevöittämään palveluita siten, että syntyy pitkällä juoksulla säästöjä. Säästöjä syntyy myös, kun onnistumme hoitamaan ihmisiä ajoissa. Erikoissairaanhoito tulee todella kalliiksi. Meidän tulee löytää uusia ratkaisuja ja satsattava johtamiseen ja työhyvinvointiin. Ennaltaehkäisevän hyvinvointityön merkitys kasvaa.

Väite: Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.

Mikko: Ympäristöä ja taloudellista tuottavuutta ei ole tarpeen asettaa vastakkain. Ihmisen, luonnon ja talouden kokonaisuuden pitää olla järkevällä tasolla. Luontoa voi suojella vaarantamatta elinkeinoja. Suomi elää edelleen metsistä. Niistä päättäminen tulee säilyä meidän omissa käsissä. Metsät ovat myös arvokkaita virkistäytymisen ja ulkoilun paikkoja, jotka tuovat kansalaisille paljon hyvinvointia. Jokamiehen oikeudet mahdollistavat luonnossa liikkumisen. Toivon, että Suomeen saadaan lisää retkeilyalueita, joissa metsänhoito ja talouskäyttö olisi edelleen mahdollista. Viljellään ja varjellaan.

Vakautta

Väite: Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran.

Mikko: Suomi vastaa oman alueensa puolustamisesta myös jatkossa itse. Maailma on muuttunut epävakaammaksi, joten meidän tulee huolehtia puolustuskyvystämme entistäkin lujemmin. Minimivaatimus on Naton asettama 2 % bkt:sta. Meidän tulee pitää huolta asepalveluksesta, osaavasta reservistä, maanpuolustustahdosta ja alueellisesta puolustuksesta.

Välittämistä

Väite: Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Mikko: Olen samaa mieltä siitä, että oppilasryhmien kokoa tulee pienentää monessa koulussa. Opettajakiintiön asettaminen voisi kuitenkin aiheuttaa ongelmia esimerkiksi pienissä kyläkouluissa. Miten meneteltäisiin, jos ryhmäkoko ylittyisi yhdellä? Järkevämpää on panostaa avustaja- ja erityisopetusresursseihin. Esimerkiksi Virossa koulujen ryhmäkoot ovat keskimäärin pienemmät kuin Suomessa. On arvioitu, että tämä on parantanut osaltaan oppimistuloksia.