Suomalaiset arvioitiin neljännen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi. Näyttääkö siltä?

Onnea nakersi koronan keskellä talouden heikkeneminen, huoli omasta ja läheisten terveydestä, työpaikan menetys ja työn saamisen vaikeus. Vapaaehtoistyö, liikunta, kotieläimet ja kiitollinen asenne lisäsivät sitä.

On aika katsoa kauemmaksi. Maailman onnellisimman maan väestörakenne muuttuu. Suuret ikäluokat ikääntyvät. Lapsettomien osuus kasvaa. Syntyvyys laski koko viime vuosikymmenen.

Väestöliiton tuoreen selvityksen mukaan tulevaisuuden epävarmuuden pelko on merkittävin syy syntyvyyden alhaisuuteen. Kun kirjoitin vuonna 1986 ylioppilaaksi, 90% nuorista suhtautui tulevaisuuteen optimistisesti. Nyt määrä on alle 70%. Kaikkein pessimistisimpiä ovat 26-35 -vuotiaat nuoret aikuiset.

Luodaan synkistelyn sijaan luottamuksen ilmapiiriä, jossa nuoret aikuiset uskaltavat sitoutumia, perustaa perheen ja saada lapsia.

Onnellisuus, sosiaalinen luottamus ja tuki lastenhoivassa tukevat syntyvyyden toipumista alhaisen syntyvyyden maissa, väestöliiton työelämäprofessori Anna Rotkirch korostaa.

Viime vuonna syntyi 900 lasta enemmän kuin edellisenä. Syntyvyys kääntyi pitkästä aikaa nousuun. Tehtävämme on nyt luoda toivoa. Toimitaan aktiivisesti syntyvyyden edistämiseksi. Antaa haikaroiden edelleen lentää.

Lastensaantia koskevat kampanjat, kannustimet ja perhelupaukset ovat aiheellisia juuri nyt, kun syntyvyys on vaa’ankielessä pitkän jatkuneen laskun sekä pandemian takia, Rotkirch sanoo. Näitä toimia voimme edistää myös kuntapäättäjinä.

Hyviä avauksia on toki tehty. Perhevapaauudistus kannustaa jakamaan perhevapaat nykyistä tasaisemmin. Äidin osuus ei lyhene, mutta isän mahdollisuudet laajenevat. Tarvitaan myös työelämän joustoja ja osa-aikatyötä perheen ja työn yhteensovittamiseksi.

Keskusta antaa arvon niin päiväkodeille, perhepäivähoidolle kuin kotihoidolle. Puolustamme perheiden valinnanvapautta. Olemme laskeneet päivähoitomaksuja. Alle kolmivuotiaiden lasten kotihoidontuki säilyy ennallaan. Tarvitaan lisää apua perheen arkeen.

Oppivelvollisuuden laajentuessa lukio, ammattikoulu ja kansanopistovuosi muuttuvat maksuttomiksi. Tämä on merkittävä tuki perheille. Kaikki pidetään mukana.

Autetaan lapsettomuudesta kärsiviä pariskuntia saamaan lapsi. Viedään perheiden palvelut saman katon alle. Otetaan yleisten tilojen suunnittelussa lasten tarpeet huomioon. Tuetaan järjestöjen työtä, jotka saattavat yksinäiset vanhukset ja lapsiperheet yhteen. Moni olisi valmis kummimummoksi tai -papaksi.

Luomme omalla suhtautumisella hyvää ilmapiiriä, jossa jokainen lapsi kokee olevansa tervetullut. Jätetään otsan rypistys pois, kun lapsi kiljuu kaupassa. Hymyillään takaisin, kun kohtaamme lapsen innosta loistavat silmät.