Hoidetaan yhdessä koko Suomea ja pohjoisia maita

29.6.2019
Kansanedustaja Mikko Kinnunen

Matkustan töpötäydessä bussissa vehreän naapurimaamme Viron halki. Vilja tähkii. Haikaroita kaartelee leppeässä tuulessa. Palaan juhannuksen vietosta takaisin Helsinkiin.

Eduskunnassa toimii eri maiden ystävyysryhmiä, joiden tehtävänä on lujittaa maiden yhteistyötä. Toimin Viron ystävyysryhmässä ja osallistun myös eri pohjoismaiden ystävyysryhmien toimintaan. Kukaan ei pärjää yksin. Rakennamme monenlaisia siltoja naapureiden välille.

Eduskuntatyön alku on ollut mielenkiintoinen ja yllätyksellinen. Koin vaalien tuloksen kahtalaisesti. Iloitsin saamastani valtakirjasta ja luottamuksesta. Samalla puolueen vaalitappio hämmensi kovasti.

Keskusta suuntasikin selkeästi vaalien jälkeen oppositioon. Kun vaalivoittajien kesken ei kuitenkaan löytynyt yhteistä säveltä, mietimme tilanteen uudelleen. Asetimme 10 kynnyskysymystä ja päätimme olla käytettävissä. Halusimme edistää ja kantaa vastuuta meille tärkeistä asioista.

Istuin yllättäen Säätytalolla, kun koko Keskustan eduskuntaryhmä hajaantui hallitusneuvotteluiden ilmiöpöytiin. Neuvottelin melkein kuukauden nuorisoasioista, liikunnasta ja kulttuurista. Kun pelkästä unelmoinnista edettiin asioiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, meille tärkeät asiat löysivät paikkansa hallitusohjelmasta.

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet paranevat. Liikkuva koulu -ohjelma laajenee liikkuva Suomi –ohjelmaksi. Lähiliikuntapaikkoja laitetaan kuntoon. Kirjastoihin ja kirjastoautoihin panostetaan. Lapsia ja nuoria rohkaistaan lukemaan. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta saavat lisärahoitusta. Taiteilija-apurahojen tasoa korotetaan. Taiteen perusopetus saa lisää rahaa. Ammatillisen koulutuksen urheilevien nuorien opintojen ja urheilun yhdistäminen helpottuu.

Osallistuin myös koulutusasioiden neuvotteluihin. Suomalaista koulutusjärjestelmää halutaan kehittää kokonaisuutena. Varhaiskasvatus vahvistuu. Perustaidot opitaan kunnolla pienten lasten koulussa. Harrastuksista tulee osa koulupäivää. Oppivelvollisuus pitenee, jotta kaikki nuoret pidetään mukana. Ammattikoulutukseen palkataan lisää väkeä. Opiskelijahuoltoa vahvistetaan. Maakunnallisten yliopistokeskusten asema turvataan.

Hallitusohjelma tukee monin tavoin alueellista elinvoimaa. Suomen hyvinvointi syntyy koko maassa. Perusteiden kunnostukseen osoitetaan 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Kuntien talous on luvattu turvata ja harvaan asuttujen seutujen elinvoimaan on luvattu panostaa.

Valtion lisätalousarvio tuokin elinvoimaa edistäviä investointeja Pohjois-Pohjanmaalle. Oulun satama ja ratapiha saavat lisärahoitusta. Ylivieskan ja Iisalmen välistä junarataa aletaan sähköistää. Haapajärven ja Saarijärven välistä rataa kunnostetaan.

Hallitusohjelman hyvien asioiden toteuttaminen edellyttää työllisyyden nostamista, elinvoimaan satsaamista ja vastuullista taloudenhoitoa. Emme voi palata velkaantumisen tielle, josta edellinen hallitus auttoi meitä pois. Suomesta huolehtiminen on koko eduskunnan, kaikkien puolueiden  ja meidän kaikkien suomalaisten yhteinen tehtävä.

Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä ja tulevaisuuteen investoimista, joista tärkeimpiä ovat sivistys ja koulutus. Lennän aamulla muutamaksi päiväksi Färsaarille Pohjoismaiden neuvoston osaamisen ja kulttuurin valiokunnan kesäkokoukseen. Sivistysvaliokunnan edustajana tutustun itsehallintoalueen oppilaitoksiin ja kulttuuritoimijoihin. Maailma on pienentynyt. Pohjoismaiden ja meidän kaikkien kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä myös koulutuksen ja kulttuurin alla.

Jaa somessa:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Viimeisimmät blogikirjoitukset