Waynen yliopiston sosiologian professori Jukka Savolainen arvostelee suomalaista koulujärjestelmää liian armottomaksi, kun nuoret jakautuvat teini-iässä ammattikoululaisiin ja lukiolaisiin. Savolaisen mielestä järjestelmä ei anna juurikaan tilaa myöhään kukkiville.

Olen Savolaisen kanssa osin eri mieltä. Koulupolkua tulee kehittää niin, että jokainen kasvaa täyteen mittaansa, löytää omat vahvuutensa ja paikkansa yhteiskunnassa. Perustaidot tulee oppia kunnolla. Tukitoimia tulee olla riittävästi.

Suomalaisessa koulussa jokainen voi edetä varallisuudesta riippumatta koulupolulla niin pitkälle kuin rahkeet ja innostus riittävät. Se ei ole valtameren takana lukukausimaksujen vuoksi mahdollista.

Koulupolulle ei saa syntyä umpikujia. Erilaiset oppijat tarvitsevat erilaisia polkuja. Korkeakouluun tulee voida edetä niin lukion kuin ammattikoulun kautta. Oppivelvollisuuden pidentyessä jokainen pidetään tukitoimin kelkassa mukana. Ammattikoulun, lukion ja kansanopistovuoden maksuttomuus on suuri tuki lapsiperheille.

Myöhemmin opiskelusta innostuville kannattaa jatkuvan oppimisen uudistuksen yhteydessä luoda täsmäkoulutuksia, joissa he kehittävät akateemisia opiskelutaitojaan ja pääsevät eteenpäin.

Ei kaikkien tarvitse tehdä korkeakoulututkintoa. Myös käytännön osaajia tarvitaan. Osa meistä oppii parhaiten työtä tehdessä ja mestarin rinnalla. Oppisopimuskoulutusta tulee joustavoittaa.

Savolainen kritisoi myös Suomen korkeakoulupaikoista kilpailemista ja opiskeluaineiden vaihtamisen vaikeutta. Olen samaa mieltä. Liian moni jää pyörimään vuosiksi pääsykoekaruselliin.

Saimme tällä vaalikaudella korkeakouluihin 10 000 aloituspaikkaa, mutta lisää tarvitaan aloille, joissa on pulaa osaajista. Oulun yliopiston psykologikoulutuksen 40 paikkaan pyrki yli tuhat hakijaa. Usealle hyvin työllistävälle tekniikan alalle ei hakijoita riittänyt.

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee joustavasti koottuja tutkintoja, joissa eri alojen osaaminen yhdistyy. Tarvitsemme monialaisia osaajia, jotka voivat hyvin. Panostetaan opiskelijoiden hyvinvointiin.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 3 -10 prosentille nuorista on kasaantunut syrjäytymisen riskitekijöitä, jotka pudottavat heitä yhteiskunnan kelkasta. Nuorisopsykiatrian potilaiden määrä on kasvanut vuosikymmenessä 50%. Korona-ajan eristys on lisännyt mielenterveyden ongelmia.

Meillä ei ole vara hukata yhtään nuorta. He tarvitsevat yhteisönsä. Kynnys siirtyä etäopetukseen tulee pitää korkeana. Mielenterveyden haasteisiin tulee puuttua ajoissa. Ennaltaehkäisevää tukea tulee varata riittävästi. On päästävä vaikuttamaan syihin, jotka ovat pahoinvoinnin taustalla.

Rakennetaan olosuhteet niin, että koulujen työntekijät voivat hyvin ja heillä on edellytykset tehdä arvokasta työtään lastemme ja nuortemme hyväksi.

Eduskunta pui syksyllä koulutuspoliittista selontekoa, jossa katsomme koulujärjestelmää kokonaisuutena. Lapsi ja nuori tulee asettaa siinä keskiöön. Otetaan jokaisesta koppi. Heitä varten koulu on.