Kansanopistot mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen

15.7.2019
Kansanedustaja Mikko Kinnunen

Oli todella mielenkiintoista hypätä suoraan kansanopiston rehtorin tehtävästä Säätytalon hallitusneuvottelujen ilmiöpöytiin. Neuvottelin melkein kuukauden kulttuurin, liikunnan ja nuorisoasioiden pöydässä ja osallistuin myös osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -pöydän työhön.

Työskentely ilmiöpöydissä tuntui jotenkin tutulta, koska suomalaisen kansanopiston johtaminen on jatkuvaa ilmiöpöydässä työskentelyä. Kansanopistoväki seuraa valppaasti yhteiskunnan ilmiöitä ja niistä nousevia koulutustarpeita. Opistot järjestävät joustavasti koulutusta yhteiskunnan muutostilanteissa. Ne ottavat tarpeen mukaan vastaan myös uusia tehtäviä, kuten viimeksi maahanmuuttajien koulutuksen.

Viisikon hallitusohjelma on nimeltään Osallistava ja Osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Toinen toisesta ja yhteisestä tulevaisuudesta vastuun kantaminen ja luottamuksen rakentaminen sopivat hyvin kansanopistoille, jotka painottavat kestävää kehitystä, hyvinvointia, kansanvaltaisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Hallitusohjelman suurimpia uudistuksia on oppivelvollisuusiän korottaminen 18 ikävuoteen. Sitä on verrattu merkittävyydessä peruskoulu-uudistukseen. Oppivelvollisuuden sisään rakennetaan erilaisia tuki- ja opintomuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin. Ollaan kansanopistojen kotikentällä.

Kansanopistot saavat oppivelvollisuuden pidennyksen toteuttajina tehtävän, jota ne ovat nivelvaiheen koulutuksena toteuttaneet osaltaan jo pitkään. Opinto- ja tukimuotojen toteuttajia ovat kansanopistojen lisäksi kymppiluokat, työpajatoiminta, kuntoutus ja valmentajat koulutukset. Pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttajien kannattaa tehdä yhteistyötä esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan kautta.

Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, kuten maahanmuuttajien koulutusta koskevien säädösten kohdalla on jo tehty. Kansanopistot voivat nyt profiloitua nivelvaiheen kouluttajina ja syrjäytymisen selättäjinä ja erityisesti sen ehkäisijöinä.

Laskelmien mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti nuoret, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Liian moni nuori keskeyttää toisen asteen opintonsa. Oppivelvollisuuden pidentämisellä jokaisesta nuoresta halutaan ottaa koppi. Uudistuksen yhteydessä selvitetään keskeyttämisen syitä ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Tähän tarvitaan kansanopistoja.

Hallitusohjelma korostaa jatkuvaa oppimista, jonka toteuttaminen tarjoaa kansanopistoille monenlaisia mahdollisuuksia. Sivistys on tärkeimpiä arvojamme. Tähytään reippaasti tulevaisuuteen. Otetaan kaikki mukaan. Koulutus kannattaa. Jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas.

Mikko Kinnunen
Kansanedustaja
Sivistysvaliokunnan jäsen

Jaa somessa:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Viimeisimmät blogikirjoitukset