Suomi on edelleen maailman turvallisin maa, turvallisempi kuin koskaan. Arjen turvallisuus kuuluu meille kaikille.

Varaudumme häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin turvaamalla yhteiskunnan elintärkeät ja välttämättömät toiminnot. Näin ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa. Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan. Maahanmuutto pidetään hallittuna ja yhteiskunnallisesti kestävänä.

Kokonaisturvallisuuden turvaaminen on pitkäjänteistä kaikkien toimijoiden yhteistyötä yhteiskunnan joka tasolla. Kun viranomaiset, järjestöt, elinkeinoelämä ja kansalaiset toimivat verkostona ja harjoittelevat normaalioloissa, yhteistyö toimii myös kriisin aikana. Keskinäisriippuvuuden maailmassa tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä.

Emme elä umpiossa. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Suurvaltojen vastakkainasettelu on syventynyt. Kansainvälinen sopimusjärjestelmä on heikentynyt. Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, sään ääri-ilmiöt ja pandemiat tuovat epävarmuutta.

Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, osaavaan henkilöstöön, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Isänmaamme puolustuksesta tulee huolehtia kaikissa olosuhteissa niin maalla, merellä, ilmassa kuin tietoverkoissa.

Huoltovarmuuden paras tae on kilpailukykyinen kansantalous ja ruuan ja polttoaineen riittävä omavaraisuus. Turvataan kotimaisen lähiruuan tuottaminen. Emme saa olla liian riippuvaisia tuontisähköstä.

Korona on koetellut yhteistyön toimivuutta. Suomi on selvinnyt tähän mennessä olosuhteisiin nähden hyvin. Kaikesta on syytä ottaa opiksi tulevia kriisejä varten.

Odotamme kovasti rokotetta. Yliopistot ja tutkimuslaitokset osallistuvat varautumisen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Yritykset varmistavat osaltaan talouden ja infrastruktuurin toimivuutta. Ne tuottavat jatkossakin moni palveluita. Kun yhteiskunta auttaa niitä koronan yli, ne tukevat yhteiskuntaa pahan päivän varalle.

Uusimpia haasteitamme on ryhmien ja yksittäisten ihmisten toteuttama kielteinen informaatiovaikuttaminen. Se pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin. Tavoitteena on vammauttaa päätöksentekoa ja heikentää yhteiskuntaa.  Se tapahtuu antamalla väärää tietoa, aiheuttamalla hämmennystä, jakamalla ihmisiä ryhmiin, kärjistämällä keskusteluilmapiiriä, vääristelemällä mittasuhteita ja herättämällä epäilyä viranomaisten toimintaa kohtaan.

Hyvä yleissivistys antaa parhaan vastustuskyvyn informaatiovaikuttamiselle. Siksi kannattaa käydä koulua, luottaa tutkittuun tietoon ja ottaa asioista selvää.