Kehysriihen pitkittyessä tunnelma tiivistyy. Nyt on tärkeää löytää tie ulos koronasta ja palata valtiontalouden kehykseen ja tasapainottamiseen.

Toimin ennen eduskuntaa 23 vuotta yksityisen kansanopiston rehtorina. Kun kehitimme toimintaa, mietimme samalla, mistä saamme siihen rahat.

Huolehdimme siitä, että velanmaksukyky säilyi ja velat saatiin maksettua suunnitellusti. Aivan sama tilanne on jokaisessa kodissa. Tulojen ja menojen tulee olla pitkällä juoksulla tasapainossa. Niin on myös valtion tasolla.

Suomen politiikassa on ollut 20 vuotta vallalla sääntö, että hallitus sopii ennen hallituskauden alkua, mitkä sen menot ovat. Tätä kutsutaan valtiontalouden kehykseksi.

Yhdessä tehty sopimus suojelee päättäjiä, joihin kohdistuu matkan varrella monenlaisia paineita. Maailma ei tule yhdellä vaalikaudella valmiiksi.

Kehys on viesti suomalaisille ja ulkomaille, että pidämme sovitusta kiinni. Näin olemme luottamuksen arvoisia, ja meillä on mahdollisuus saada matalakorkoista valtion lainaa.

Hallitus on onnistunut koronan hoidossa hyvin. Rokotukset etenevät. Yhteiskuntaa avataan kesäksi. Samanlaista määrätietoisuutta tarvitaan nyt myös valtiontalouden hoitamiseen.

Tällä hetkellä Suomi saa hyvin velkaa, mutta tilanne voi muuttua. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen muistuttaa, että Suomi ei ole talouden mallimaa. EU-maista 18 on talousmaineeltaan Suomea parempia, vain kahdeksan on huonompia.

Tuleville parille vuodelle ennustetaan jopa kuuden prosentin maailmantalouden kasvupyrähdystä. Moni yritys pääsee jaloilleen ja kotitalouksien tilanne helpottuu, mutta julkisen talouden ongelmat eivät tällä pompulla oikene.

Vanhat murheet eivät ole kadonneet mihinkään. Väestömme ikääntyy. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat. Lapsia syntyy liian vähän. Valtion velkaantuminen tulee saada taittumaan. Emme voi ratkaista yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia ottamalla lisää velkaa.

Valtioneuvoston talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen muistuttaa, että ongelma pitää ratkaista ja kehyksiin tulee palata mahdollisimman pian.

Tehtävämme on luoda toivoa, luottamusta ja työtä, jotta nuoret uskaltavat sitoutua, perustaa perheitä ja saada lapsia. Tarvitsemme työllisyystoimia, jotka vahvistavat maamme taloutta. Yritykset työllistävät uutta väkeä, kun niillä on edessään kestävä ja pitkäaikainen kasvun näkymä.

Hallitus, joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiä, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään, puheenjohtaja Annika Saarikko totesi viikonloppuna.

Tällä viikolla käsittelemme perustuslakivaliokunnassa EU:n elpymispaketin omien varojen käyttöä. Arvioimme oikeudellisesti perustuslain valossa, onko elpymispaketissa kysymys merkittävästä toimivallan siirrosta jäsenvaltiolta unionille.

Mikäli päädymme siihen, että on kysymys merkittävästä toimivallan siirrosta, elpymispaketin hyväksyminen edellyttää eduskunnan täysistunnossa kahden kolmasosan enemmistöä. Jos päätös on se, että ei ole kysymys merkittävästä toimivallan siirrosta, hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö.

Joudun siis tekemään kahdenlaista arviointia. Perustuslakivaliokunnassa katson asiaa pelkästään juridisesti. Valiokunnassa ei tule politikoida. Valiokunnan päätöksen jälkeen minun on arvioitava poliittisesti, auttaako elpymispaketti Suomea kestävän kasvun tielle osana Euroopan elpymistä.

Riippumatta kehysriihen ja elpymispaketin päätöksistä on aika löytää selkeä tie ulos koronasta kestävän kasvun tielle. Silloin meillä on mahdollisuus huolehtia heikoimmista ja pitää kaikki mukana.