Meillä on hyvä maa. Suomi on vapaa ja vakaa itsenäinen valtio. Turvallinen Suomi ei ole syntynyt itsestään, eikä se itsestään myöskään pysy.
Eduskunta käsittelee toista puolustusseontekoaan, jota on valmisteltu ministeriöiden ja parlamentaarisen ryhmän yhteistyönä vaalikausittain. Tarkoitus on kehittää pitkäjänteisesti Suomen puolustusta.
Maamme turvallisuushaasteet ovat moninaiset. Kansainvälinen tilanne on jännittynyt. Sääntöpohjaisuutta on murennettu. Terrorismi haastaa. Ennakoimattomuus uhkaa.
Suomi sijaitsee strategisesti tärkeässä paikassa. Arktinen alue ja pohjoinen merireitti kiinnostavat yhä enemmän. Suomen ympärillä on tärkeä Itämeren alue. Todistamme aseellisia konflikteja aivan lähellä. Suomi ei voi tuudittautua perusteettomaan turvallisuudentunteeseen.
Suomen puolustuksen tukipilareita ovat aikaansa seuraava yleinen asevelvollisuus, hyvin koulutettu ja säännöllisesti harjoitteleva reservi, koko maan puolustaminen ja korkea puolustustahto sekä kansallinen yhtenäisyys. Pidetään niistä huolta. Ne ovat isänmaamme turva.`
Kansainvälisen yhteistyön ja diplomatian merkitys kasvaa. Erityisen tärkeänä pidän pohjoismaista yhteistyötä ja rauhanturvaamistyötä. Suomi on sillanrakentaja.
Armeijamme on vahva, kun sitä kehitetään määrätietoisesti maalla, merellä, ilmassa ja verkossa. Joukot muodostuvat jatkossa operatiivisista joukoista ja paikallisjoukoista.
Paikallispuolustuksen kehittäminen on hyvä uudistus, joka vahvistaa osaltaan tahtoa puolustaa koko maata laidasta laitaan. Uskon, että myös vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta virkistyy.
Reserviläisten voimat, osaaminen ja paikallinen tuntemus otetaan paikallisjoukoissa entistä paremmin käyttöön. Tarkoitus on kehittää verkkoalusta, jonka kautta kukin voi ilmoittaa erityisosaamisensa.
Moni suomalainen haluaa antaa kykynsä isänmaan käyttöön. Kotiseutua halutaan puolustaa.
Reserviläisten osaamista kannattaa kehittää jatkuvalla koulutuksella ja kertausharjoituksilla. Myös varustukseen kannattaa panostaa. Tästä hyötyy koko yhteiskunta.
Maamme turvallisuutta on syytä tarkastella laaja-alaisesti. Sodan ja rauhan raja on hämärtynyt. Laaja-alainen vaikuttaminen on lisääntynyt.
Informaatiosodankäynti ei tunne aikaa eikä paikkaa. Se etsii yhteiskunnasta haavoittuvuuksia ja pyrkii murentamaan yhtenäisyyttä. Hypridivaikuttamisen edessä on oltava sisäisesti vahva.
Suomen suurimpia vahvuuksia on ollut ja on se, että luotamme toisiimme, naapureihin. Luotamme puolustusvoimiin, poliisiin, päätöksentekijöihin, virkamiehiin, tutkittuun tietoon.
Tätä luottamusta pyritään horjuttamaan informaatiovaikuttamisen keinoin. Tavoitteena on kylvää keskellemme epäsopua, vastakkainasettelua, riidan siemeniä. Jakaantunut kansa on heikompi.
Paras vastalääke informaatiovaikuttamiseen on laaja yleissivistys ja eettinen kasvatus. Sivistysvaliokunta käsittelee parasta aikaa koulutuspoliittista selontekoa. Pidetään koko koulujärjestelmästä ja sujuvista koulupoluista huolta.
Puolustusselonteon mukaan Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua nopeasti. On varauduttava.
Puolustusvoimat tarvitsevat tulevina vuosina niin uudet hävittäjät ja muut mittavat investoinnit kuin lisää henkilökuntaa, jonka jaksamisesta ja jatkuvasta oppimisesta meidän tulee huolehtia.
Suomea on tahdottu puolustaa. Keskuudessamme on vielä heitä, jotka puolustivat sodissa kotejaan, kotiseutuaan, yhteisiä arvojamme ja isänmaatamme. He näkivät kaiken tämän arvokkaaksi.
Jokainen suomalainen voi olla maanpuolustaja. Tätä ajatusta ja tahtoa meidän on hyvä vahvistaa myös koulussa.
Voimme itse kukin rakentaa omalla työllämme ja toiminnallamme tätä maailman onnellisinta maata, joka on puolustamisen arvoinen.
Kirjoitin lukiopoikana isoisälleni: Teit työtä vaimosi, lastesi ja kotiseutusi puolesta. Minulla on koti, uskonto ja isänmaa. On minun vuoroni nähdä vaivaa huomisen lasten eteen. Osaanko tehdä sen.
