Tulevaisuuden työ on yhä enemmän yrittäjyyttä. Nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet reilusti positiivisiksi. Jopa joka viides 18-24 –vuotias suomalainen miettii yrittäjyyttä tulevaisuutensa vaihtoehtona.

Yrittäjyyttä ja yrittävää toimintatapaa voi oppia. Tarvitsemme työelämässä luovuutta, uteliaisuutta, ongelmanratkaisutaitoja, innovaatiokykyä, riskienhallintaa, tavoitteellisuutta ja vastuullisuutta. Yrittäjyysvalmiuksista on hyötyä niin työntekijänä kuin yrittäjänäkin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 17.3. yrittäjyyslinjaukset, jotka laadittiin laajassa asiantuntijaverkostossa. Voimme hyödyntää niitä koulujen ja koko kunnan kehittämisessä. Rakennetaan yhdessä yrittävä Reisjärvi.

Nostan linjauksista pohdintaan kolme keskeistä asiaa: yrittäjyyskasvatuksen, yrittävän toimintakulttuurin ja kokeilukulttuurin.

Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus

Yrittäjyys on mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista. Se on kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka tuottaa taloudellista, kulttuurista, sosiaalista tai yhteiskunnallista arvoa.

Kun joku meistä saa hyvän idean, voimme jalostaa sitä yhdessä ja miettiä, mistä saamme siihen rahat. Hanketoiminta antaa siihen monenlaisia mahdollisuuksia. Pistetään pystyyn elinvoimaa ja hyvinvointia edistäviä huikeita hankkeita!

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma antaa yrittäjyyskasvatuksen koulujen tärkeäksi tehtäväksi. Siihen tarvitsemme kokeilemista, toiminnallisuutta, tekemällä oppimista, projektimaisia työtapoja, yritysyhteistyötä sekä yrittäjyyteen liittyviä tehtäviä ja kokemuksia. Tähän tarvitaan verkostomaista toimintatapaa, luottamukseen perustuvaa oppimisen kulttuuria, monipuolisia oppimisympäristöjä ja pedagogista johtajuutta.

Yrittävä toimintakulttuuri luo innostusta

Yrittävä toimintakulttuuri osallistaa ihmiset toimintaan. Maailman suurin hiihtokoulu ja Reisjärven messut ovat mahtavia esimerkkejä osallistavasta toiminnasta, joka syntyy eri toimijoiden yhteistyönä. Iloitsen koulujen välisestä yhteistyöstä, jossa olemme ottaneet uuden opetussuunnitelman siivittämänä monta hyvää loikkaa. Tästä on hyvä jatkaa.

Yrittävässä toimintakulttuurissa vallitsee erilaisia menetelmiä ja tapoja. Toisiin toimijoihin luotetaan. Ollaan avoimia ja läpinäkyviä. Tehdään tiivistä yhteistyötä. Voimme luoda tällaista toimintakulttuuria myös kuntamme luottamustehtävissä. Avoimuutta voisimme kehittää esimerkiksi lähettämällä valtuuston kokoukset livelähetyksenä netissä.

Yrittävä toimintakulttuuri luo aitoa innostusta tekemiseen ja rakentaa tavoitteellista toimintaa. Tämä tukee luovaa ja vuorovaikutuksellista ilmapiiriä, joka kannustaa uuden kokeilemiseen.

Kokeilukulttuuri jo mukavasti idullaan

Kokeileva kulttuuri syntyy halusta, rohkeudesta ja mahdollisuuksista kokeilla uusia toimintatapoja. Kokeilukulttuuri on uuden ajattelun kehittämistä ja oppimista tekemisen, onnistumisen ja epäonnistumisen kautta. Syntyneitä ideoita kokeillaan käytännössä jo kehittämisprosessin alkuvaiheessa.

Kiitos aikaisempien vuosien päättäjille rohkeista päätöksistä luoda uutta yrittäjyyttä Reisjärvelle. Osa on lähtenyt lentoon, osa on vielä nupullaan, osa ei ole onnistunut. Samalla tulee tukea olemassa olevien yritysten mahdollisuuksia. Sitä elämä on. Jos emme kokeile, mitään ei tapahdu. Myös epäonnistumista tulee sietää. Yksikin kunnolla lentoon lähtenyt hanke voi merkittävästi tuoda työtä ja elinvoimaa kuntaamme.

Tehtävämme on luoda Reisjärvelle kokeilevaa kulttuuria. Se edellyttää oppimista, osallistamista, uudenlaisten verkostojen hyödyntämistä sekä nykyisten rakenteiden ja käytäntöjen haastamista. Kääritään hihat ja tartutaan yhdessä toimeen!