Rakentavaa kritiikkiä Euroopasta. 10.8.2020

2.11.2021
Kansanedustaja Mikko Kinnunen

Maailma on astumassa suuren muutoksen aikakauteen, kirjoittaa historioitsija Walter Russell Mead The Wall Street Journal -lehdessä.

Korona on edessä olevien haasteiden kenraaliharjoitus, hän kirjoittaa. Edessä olevat kamppailut testaavat johtajia, arvoja, instituutioita ja ideoita, jotka ohjaavat yhteiskuntaa.

On totta, että maailma, Eurooppa ja Suomi eivät ole entisellään Koronan jälkeen. Meillä on ratkaistavana maailmanlaajuinen terveydellinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi. Korona on pysäyttänyt meidät ja opettanut nöyryyttä. Ihminen ei hallitsekaan kaikkea.

Pandemia jyllää tällä hetkellä pahiten köyhimmissä maissa. Kymmenet miljoonat ovat menettäneet työpaikkansa. Kansantaloudet horjuvat ympäri maapallon. Taloutta elvytetään siellä, missä siihen on vielä varaa. Kehitetään kilpaa rokotetta. Suurvaltojen välinen kilpailu kiristyy, asevarustelu kiihtyy, voimapolitiikka nostaa päätään. Kun epävarmuus ja levottomuus lisääntyvät, yhteiskuntajärjestykset alkavat horjua.

Euroopan unioni on rauhanprojekti, joka on tuonut pitkän vakaan ajanjakson maanosaamme. Suomi on vientivetoinen maa, joka on saanut unionista yhteiset sisämarkkinat. Ne ovat auttaneet yrityksiämme kehittymään ja luomaan työtä. 60% tuotteistamme menee Eurooppaan. Hyvinvointi ja talouden kehitys on riippuvainen vientimme kehityksestä.

Suomi on ollut aina bruttokansantuotteen tason perusteella Euroopan unionin nettomaksaja. Maksamme unioniin enemmän kuin saamme sieltä takaisin. Tämä on vähentänyt jäsenvaltioiden elintasoeroja ja lisännyt unionin maailmanlaajuista kilpailukykyä. Tämä on puolestaan lisännyt Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Ruotsin maksuosuus on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Suomi voi hyödyntää EU-ohjelmia tehokkaasti myös tulevina vuosina.

Euroopan maat pääsivät heinäkuussa yksimielisyyteen unionin menokehyksestä seitsemäksi vuodeksi. Britannian EU-erosta huolimatta Suomen maaseudun kehittämiseen saatiin lisää 400 miljoonaa euroa. Uusiin navetoihin riittää investointitukea myös tulevina vuosina. Saimme myös ylimääräisen 100 miljoonan euron lisärahoituksen Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille. Se tuo toivoa maaseudulle. Neuvottelutulos oli torjuntavoitto.

Pandemia on levinnyt kaikkiin EU-maihin ja romahduttanut niiden taloutta. Suomi elvyttää tänä vuonna 20 miljardilla eurolla ylläpitääkseen kotimaisia toimintojaan. Tietä päällystetään 5000 kilometriä. Yrityksiä tuetaan koronan yli. Korkeakoulut saavat 4800 aloituspaikkaa. Perheitä, kouluja ja tukea tarvitsevia autetaan.

Suuren yrityksen johtaja varoitti minua hiljattain viennin tyrehtymisestä. Toukokuun aikana vienti supistui jo 31 %. Kotimaisella elvytyksellä ja rahankäytöllä emme pysty korvaamaan viennin romahduksesta johtuvia menetyksiä. Emme elä umpiossa. Emme selviä yksin. Olemme tällä hetkellä Euroopan hitaimman kasvun maa. Tarvitsemme myös eurooppalaista elvytystä.

Elpymispakettia on toki aihetta myös kritisoida. Se on ennennäkemättömän suuri. 750 miljardin paketista jaetaan jäsenmaille 390 miljardia avustuksina ja 360 miljardia lainana. Suomi maksaa paketista 6,6 miljardia ja saa paketista 3,2 miljardia euroa. Maksuaika tuntuu liian pitkältä. Perustuslakivaliokunnassa otimme kriittisen kannan siihen, että unioni ottaa lainaa ja jakaa sitä avustuksina jäsenvaltioille. Se ei ole ollut tähän mennessä mahdollista.

Elvytyspaketin tulee olla kertaluontoinen ja väliaikainen ja kohdistua vain koronan jälkihoitoon. Avustukset tulee ohjata innovatiivisiin ja kestäviin hankkeisiin, jotka synnyttävät uutta työtä ja elinvoimaa. Tällöin elvytyksestä saadaan enemmän kuin siihen laitetaan.

Jos elpymispaketti kaatuisi, Euroopan talous voisi romahtaa. Seuraukset olisivat todella laajat. Moni suomalainen vientiyritys ajautuisi konkurssiin. Monen perheen isä ja äiti jäisivät työttömäksi. Joutuisimme luopumaan monesta.

Elvytyspaketti ei saa olla askel liittovaltion suuntaan. Unionin tulee säilyä itsenäisten valtioiden liittona, jossa jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta taloudestaan ja veloistaan.

Euroopan kansallisvaltioilla on omat kielensä, kulttuurinsa ja tapansa. Yhteistyö tuo turvallisuutta ja vakautta. Yhtenäinen Eurooppa on kansainvälisesti vahva toimija. Asioista, joista ei löydetä jatkossa yhteisymmärrystä, kannattaa hoitaa kansallisesti.

Elvytyspakettiin liittyvät lait tulevat eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Silloin on aika keskustella kriittisen rakentavasti eurooppalaisesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Välistä tuntuu, että Suomessa on vaikeaa käydä järkevää ja samalla kriittistä EU-keskustelua asiapohjalta. Kriittisyys ei tarkoita aina eu-vastaisuutta.

Puhutaan myös kestävistä arvoista, joiden pohjalta parannamme kotiseutuamme, isänmaatamme, Eurooppaa ja koko maailmaa.

Jaa somessa:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Viimeisimmät blogikirjoitukset