Viljeleminen ja varjeleminen on järkivihreää toimintaa. 2.8.2021

2.11.2021
Kansanedustaja Mikko Kinnunen

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Kevään ja kesän tapahtumat muistuttavat, että ilmaston muuttuminen tulee ottaa vakavasti. Ilmastotieteilijöiden mukaan äärisäät lisääntyvät edelleen tulevina vuosina.

Tehtävämme on etsiä tähän järkeviä käytännön ratkaisuja, jotka eivät estä maa- ja metsätalouden elinkeinoja vaan tarjoavat alalle ja meille kaikille uusia mahdollisuuksia. Sekin on hyvä muistaa, että olemme lopulta luonnonvoimien armoilla.

Äkillisen rankkasateen seurauksena melkein 500 hehtaaria juuri lannoitettua ja kylvettyä peltoa joutui Reisjärvellä keväällä veden alle. Ravinteet huuhtoutuivat lopulta mereen.

Maanviljelijä joutuu kärsijän paikalle, kun joen alajuoksulla varjellaan taajamia ja rakennuksia, eikä tulvajuoksutus ole riittävää. Tulvansuojelu tulee saada kattavasti  kuntoon kaikilla riskialueilla.

Pitkittynyt helle vaaransi monin paikoin peltojen satoa. Kuuromaisten sateiden vuoksi sato onnistuu varsin epätasaisesti. Eduskuntaryhmämme puheenjohtajan Juha Pylvään ehdotus on erinomainen. Satokorvausjärjestelmää tulee kehittää niin, että se kannustaa viljelijöitä kokeilemaan rohkeasti uusia lajikkeita, jotka kestävät muuttuvia sääoloja.

Syöksyvirtaukset kaatoivat Koillismaalla laajalti metsää. Monen päätehakkuu toteutui vartissa, muutama kattokin lähti matkaan. Yksittäisen metsänomistajan tilanne voi olla kohtuuton. Nyt kaivataan takaisin Kemeran tukea aurauksiin ja taimenistutukseen.

Tuhojen vaikutuksia tulee kompensoida ja korjata, mutta meidän tulee myös ehkäistä tuhojen syntymistä siinä, missä voimme. Se on myös ympäristönsuojelua. Tulvat vievät mennessään peltojen ravinteita, jotka rehevöittävät vesialueita. Myrskyn kaatama metsä puolestaan ei sido hiiltä, vaan tuottaa lahotessaan hiilipäästöjä ilmakehään. Uusi metsä tulee saada kasvamaan mahdollisimman pian.

Kalajoen historiallisen laajaa metsäpaloa sammutellaan edelleen. Palo eteni pitkittyneiden helteiden jäljiltä rutikuivassa maastossa rivakasti. Viranomaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten apuvoimia tarvittiin koko maasta. Jokainen pätevä käsipari oli tarpeen.

Vapaapalokunnat tekevät arvokasta työtä kouluttaessaan lapsia ja muoria pelastustyöhön. Niiden tulevaisuus tuleekin varmistaa joka paikkakunnalla erityisesti harvaan asutulla seudulla osana sote-uudistusta.

Tehtävämme on jättää haltuumme uskottu ympäristö paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle kuin sen itse saimme. Suomi on pieni maa, joka ei yksin kykene tekemään muutosta koko maailman mittakaavassa. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttamista kansainvälisissä organisaatioissa. Suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle on kysyntää myös ulkomailla. Tehdään siitä vientituote.

Ensimmäiset ihmiset saivat Raamatun alkulehdillä tehtäväksi viljellä ja varjella luomakuntaa. Se ei tarkoita kaiken kieltämistä eikä luonnosta erillään olemista. Se tarkoittaa sopusointuista elämää luonnon kanssa.

Suomi elää metsistä, pelloista, luonnosta. Vakaasta talouskasvusta voi huolehtia ympäristöä suojellen. Kun elämme itse luonnonläheisesti, meille rakentuu tervehenkinen suhtautuminen luontoon ja sen suojelemiseen.

Tuotetaan kestävillä menetelmillä puhdasta suomalaista ruokaa. Hoidetaan suunnitelmallisesti metsiämme. Harvennetaan risukot kasvamaan ja sitomaan hiiltä. Palautetaan kasvamattomat suometsät kosteikoiksi. Säästetään luonnonvaroja kierrätyksen avulla. Huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta.

Koronan aikana moni löysi luonnon ja sen tuoman hyvinvoinnin uudelleen. Luonto- ja retkeilykohteet toimivat vastapainona rajoituksille ja eristäytymiselle. Pidetään ne kunnossa. Viljeleminen ja varjeleminen on järkivihreää toimintaa.

Jaa somessa:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Viimeisimmät blogikirjoitukset