Blogi2019-01-12T23:32:03+02:00

Melkoisen aallokkoinen alkuvuosi. 28.6.2021

Vuoden 2021 alkupuoli on ollut melkoista aallokkoa. Vuoden vaihtuessa kuulimme hyviä uutisia koronarokotusten alkamisesta. Se herätti meissä toivoa, että pitkittynyt pandemia saataisiin kevään aikana hallintaan – ainakin niin, ettei se haittaisi merkittävästi arkeamme.

Tähysimme jo koronan yli, sen jälkien hoitoon ja haaveksimme vapaasta kesästä ja sen tapahtumista. Kaipuu toisen ihmisen luo ja kohtaamisiin oli suuri. Toisin kuitenkin kävi.

Rokottaminen lähti toimitusvaikeuksien vuoksi ennakoitua hitaammin liikkeelle. Viruksen uusia muotoja pääsi maahan. Rokotusasteen 70 prosentin tavoite juhannukseen mennessä näytti mahdottomalta. Nuorten pahoinvointi lisääntyi. Rokotusvastaisuus nosti päätään.

Jälkihoidon sijaan alettiin puhua aikaisempaa kovemmista rajoituksista. Valmiuslaki otettiin uudelleen käyttöön. Onneksi liikkumisen rajoituksiin ei kuitenkaan tarvinnut mennä. Rajoituksia alettiin viimein toteuttaa kohdennetusti ja alueellisesti maakuntia hienosyisemmin.

Kesä toi jälleen helpotusta. Rokotustavoite ylittyi juhannuksena. Jo 3,2 mijoonaa suomalaista on saanut ensimmäisen rokoteannoksensa. Pian miljoona suomalaista on saanut jo toisen annoksen. Korona on muutenkin muiden infektioiden tavoin kesällä paremmin hallinnassa.

Venäjän jalkapalloturistien tartunnat käänsivät luvut taas nousuun. Se kertoo siitä, että tautitilanne ei ole edelleenkään ohi. Aaltoina etenevän taudin kanssa on opittava elämään mahdollisimman normaalia elämää.

Kuntavaalit saatiin kuitenkin toteutettua kesäkuussa terveysturvallisesti, pidennetyn ennakkoäänestyksen turvin ja osin myös ulkona. Huhtikuussa se olisi ollut todella hankalaa. Vaalien siirto oli perusteltu. Huhtikuussa vielä useampi olisi jäänyt vaalipäivänä kotiin.

Kunnanvaltuustoissa päätetään tärkeistä arkeemme vaikuttavista asioista. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät nyt viimein kunnilta vahvemmille harteille, kunnissa voidaan keskittyä päättämään koulutuksesta, elinvoimasta, kaavoituksesta ja hyvinvoinnista.

Sote-uudistuksen toteutuminen oli hieno päivä eduskunnassa. Uudistus pelastaa monet pienet kunnat pakkoliitoksista ja veronkorotuksista. Palvelut voidaan turvata riittävällä tavalla joka puolella Suomea, vaikka työikäinen väki vähenee ja ikääntyy.

Hallinto keventyy yli 200 toimijasta reiluun 20 sote-järjestäjään. Hyvinvointialue eli maakunta on palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta tarpeeksi suuri, mutta demokratian toteutumisen, paikallisen identiteetin vaalimisen ja olemassa olevien yhteistyörakenteiden kannalta riittävän pieni.

Osoitimme, ettemme ole halvaantuneet koronasta vaan kykenemme tekemään tulevaisuuden kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Luottoluokittajat voivat edelleen luottaa Suomeen.

Iisakinkirkkoa rakennettiin 40 vuotta. Sitä on korjattu senkin jälkeen. Sotea valmisteltiin melkein 20 vuotta. Sekään ei tullut kerralla valmiiksi. Pohjois-Pohjanmaan valmistelutoimet etenevät mallikkaasti.

Uudistus tarkoittaa myös maakuntavaaleja. Tammikuun vaalit ovat erittäin tärkeät, sillä valitsemme niissä edustajamme päättämään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan maakunnassamme.

Ouluun rakentuu huippumoderni yliopistollinen sairaala, jonka toinen vaihe sai rahoituksensa. Upeat aluesairaalamme erikoistuvat omiin tehtäviinsä osana osuuskuntamallia. Tarvitsemme päivittäin ja usein käytetyt palvelut edelleen joka kuntaan. Siinä välissä on paljon yhteistyössä toteutettavia palveluja, joiden toteuttamisesta täytyy nyt neuvotella.

Tarvitsemme maakuntavaaleihin yhteistyökykyisiä ehdokkaita, jotka näkevät Kalajokilaakson kokonaisuutena ja osana koko maakunnan palvelurakennetta.

2.11.2021|0 Comments

Sote etenee ja se on hyvä! 31.5.2021

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on kolmelle vuosikymmenelle venynyt jumppa. Sitä ovat olleet tekemässä kaikki keskeiset puolueet. Monenlaista mallia on yritetty. Tämän vaalikauden maakuntapohjainen malli nojautuu viime hallituksen pohjatyöhön.

Saimme perustuslakivaliokunnan oikeudellisen arvion valmiiksi. Malliin ei sisälly merkittäviä perustuslaillisia esteitä. Myös muut valiokunnat antoivat lausuntonsa. Nyt uudistus on sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Ollaan loppusuoralla.

On hienoa, että saamme elää pidempään. Väestö ikääntyy ja tarvitsee aikaisempaa enemmän palveluita. Syntyvyyden lasku vähentää työikäisten määrää ja verotuloja. Tarvitsemme sote-uudistuksen, jotta voimme hillitä kustannusten kasvua ja turvata palvelut myös tuleville sukupolville.

Moni pieni ja vähän suurempikin kunta on helisemässä. Tarvitaan leveämmät hartiat, hyvinvointialueet. Kunnissa voidaan jatkossa keskittyä koulutuksen ja elinvoiman kehittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Oppositiopuolueet yrittävät kaataa sotea kuntavaalien alla. Terveydenhuolto, lastensuojelu, vanhusten hoiva, pelastustustoimi ja muut palvelut eivät saisi olla politiikan pelinappuloita.

Jos sote taas kaatuisi, rahat loppuisivat, ja kuntia liitettäisiin pakolla yhteen. Hoitojonot pitenisivät. Syntyisi räikeää eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa. Tätä en hyväksy.

Palvelut tulee turvata tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta. Rahoitusta kohdennetaan palvelujen tarpeen mukaan eri puolille maata. Yritykset ja järjestöt toimivat julkisten palvelujen tukena. Maakunnilla säilyy riittävä oma palvelutuotanto. Monituottajamalli säilyy.

Tällainen rakenteellinen uudistus maksaa väistämättä alussa enemmän. Uudistusta tehdään kuitenkin tuleville vuosikymmenille, että pääsemme nopeammin lääkäriin ja saamme vaikuttaa maakunnan asioihin.

Myös byrokaria vähenee. Yli 200 hallintohimmelistä siirrytään reiluun 20 sote-järjestäjään. Tämä tehostaa toimintaa ja tuo palveluita samalle luukulle. Kustannusten nousun hillitseminen parantaa Suomen taloutta.

Sote-uudistus on myös aluepolitiikkaa. Kunnissa kylät halutaan pitää elinvoimaisena. Maakuntia halutaan kehittää laitoja myöten. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta kohdennetaan valtakunnallisesti palvelutarpeen mukaan. Erilaisista alueista ja kaikista ihmisistä pidetään huolta. Koko maa kukoistaa.

Tämäkään malli ei ole ongelmaton, mutta se on riittävän hyvä pohja palvelujen jatkuvalle kehittämiselle. Sote ei tule kerralla valmiiksi. Nyt se kuitenkin lopulta etenee  – ja se on hyvä asia!

2.11.2021|0 Comments

On aika löytää selkeä tie ulos koronasta kestävän kasvun tielle. 26.4.2021

Kehysriihen pitkittyessä tunnelma tiivistyy. Nyt on tärkeää löytää tie ulos koronasta ja palata valtiontalouden kehykseen ja tasapainottamiseen.

Toimin ennen eduskuntaa 23 vuotta yksityisen kansanopiston rehtorina. Kun kehitimme toimintaa, mietimme samalla, mistä saamme siihen rahat.

Huolehdimme siitä, että velanmaksukyky säilyi ja velat saatiin maksettua suunnitellusti. Aivan sama tilanne on jokaisessa kodissa. Tulojen ja menojen tulee olla pitkällä juoksulla tasapainossa. Niin on myös valtion tasolla.

Suomen politiikassa on ollut 20 vuotta vallalla sääntö, että hallitus sopii ennen hallituskauden alkua, mitkä sen menot ovat. Tätä kutsutaan valtiontalouden kehykseksi.

Yhdessä tehty sopimus suojelee päättäjiä, joihin kohdistuu matkan varrella monenlaisia paineita. Maailma ei tule yhdellä vaalikaudella valmiiksi.

Kehys on viesti suomalaisille ja ulkomaille, että pidämme sovitusta kiinni. Näin olemme luottamuksen arvoisia, ja meillä on mahdollisuus saada matalakorkoista valtion lainaa.

Hallitus on onnistunut koronan hoidossa hyvin. Rokotukset etenevät. Yhteiskuntaa avataan kesäksi. Samanlaista määrätietoisuutta tarvitaan nyt myös valtiontalouden hoitamiseen.

Tällä hetkellä Suomi saa hyvin velkaa, mutta tilanne voi muuttua. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen muistuttaa, että Suomi ei ole talouden mallimaa. EU-maista 18 on talousmaineeltaan Suomea parempia, vain kahdeksan on huonompia.

Tuleville parille vuodelle ennustetaan jopa kuuden prosentin maailmantalouden kasvupyrähdystä. Moni yritys pääsee jaloilleen ja kotitalouksien tilanne helpottuu, mutta julkisen talouden ongelmat eivät tällä pompulla oikene.

Vanhat murheet eivät ole kadonneet mihinkään. Väestömme ikääntyy. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat. Lapsia syntyy liian vähän. Valtion velkaantuminen tulee saada taittumaan. Emme voi ratkaista yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia ottamalla lisää velkaa.

Valtioneuvoston talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen muistuttaa, että ongelma pitää ratkaista ja kehyksiin tulee palata mahdollisimman pian.

Tehtävämme on luoda toivoa, luottamusta ja työtä, jotta nuoret uskaltavat sitoutua, perustaa perheitä ja saada lapsia. Tarvitsemme työllisyystoimia, jotka vahvistavat maamme taloutta. Yritykset työllistävät uutta väkeä, kun niillä on edessään kestävä ja pitkäaikainen kasvun näkymä.

Hallitus, joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiä, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään, puheenjohtaja Annika Saarikko totesi viikonloppuna.

Tällä viikolla käsittelemme perustuslakivaliokunnassa EU:n elpymispaketin omien varojen käyttöä. Arvioimme oikeudellisesti perustuslain valossa, onko elpymispaketissa kysymys merkittävästä toimivallan siirrosta jäsenvaltiolta unionille.

Mikäli päädymme siihen, että on kysymys merkittävästä toimivallan siirrosta, elpymispaketin hyväksyminen edellyttää eduskunnan täysistunnossa kahden kolmasosan enemmistöä. Jos päätös on se, että ei ole kysymys merkittävästä toimivallan siirrosta, hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö.

Joudun siis tekemään kahdenlaista arviointia. Perustuslakivaliokunnassa katson asiaa pelkästään juridisesti. Valiokunnassa ei tule politikoida. Valiokunnan päätöksen jälkeen minun on arvioitava poliittisesti, auttaako elpymispaketti Suomea kestävän kasvun tielle osana Euroopan elpymistä.

Riippumatta kehysriihen ja elpymispaketin päätöksistä on aika löytää selkeä tie ulos koronasta kestävän kasvun tielle. Silloin meillä on mahdollisuus huolehtia heikoimmista ja pitää kaikki mukana.

2.11.2021|0 Comments

Tarvitsemme kotimaista omistamista ja yrittävää asennetta. 29.3.2021

Suomi on tienhaarassa. Maamme taloudella on edessä isoja haasteita. Väestö ikääntyy. Lapsia syntyy liian vähän. Työllisyysaste on liian matala. Samalla on pulaa osaavasta työvoimasta. Julkiset menot paisuvat. Olemme suurten valintojen edessä.

Suomi on jäänyt talouskasvussa jäl­keen muiden pohjoismaiden kehityksestä. Tuoreen arvion mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 2030 mennessä 10 prosenttia, kun Pohjolan muiden maiden kasvuksi arvioidaan 20 prosenttia.

Suomen talouskasvu on saatava jälleen vauhtiin, jotta voimme säilyttää nykyiset palvelumme. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viime heinäkuussa Juha Sipilän vetämän työryhmän etsimään vastauksia Suomen talouskasvun haasteisiin.

Työryhmä laati vision suomalaisesta omistajayhteiskunnasta vuonna 2030. Se ehdotti 60 lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpidettä.

Miksi kotimainen omistajuus on tärkeää? Suomen menestys vientimarkkinoilla, työn määrä ja kokonaistuottavuus vaikuttavat maamme talouteen. Vastuullinen, kasvava ja osaava kotimainen omistajuus vahvistaa ratkaisevalla tavalla näitä kasvun tekijöitä.

Kotimainen omistajuus lisää suomalaisten varallisuutta, parantaa yhteiskuntamme kriisinkestävyyttä ja auttaa meitä ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa.

Valtion tehtävä on turvata yrittäjyydelle ja omistajuudelle hyvät ja turvalliset puitteet. Valtio omistaa merkittäviä yhtiöitä. Sitä voisi lisätä, jotta kriittinen perusinfrastruktuuri pysyy julkisessa omistuksessa.

Suomen tulee panostaa omistajuuteen liittyvään osaamiseen kaikilla koulutusasteilla, peruskoulusta alkaen. Näin voimme vähitellen laajentaa kotimaista omistajuuspohjaa.

Sijoittaminen arkipäiväistyy ja kasvattaa suosiotaan. Tämä tukee niin kotitalouksia, kansallisia yrityksiä kuin valtiontaloutta.

Sipilän työryhmä ehdottaa, että osakesäästötili otettaisiin osaksi äitiyspakkausta. Valtio avaisi jokaiselle vastasyntyneelle Suomessa vakituisesti asuvalle osakesäästötilin ja lahjoittaisi sinne 300 euroa alkupääomaa.

Sipilän työryhmä kannustaa myös vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen osakkeita omistamalla. Se kehottaa helpottamaan yritysten omistajanvaihdoksia.

Koulutuspoliittinen selonteko nostaa esille tarpeen parantaa talousosaamista. Siihen liittyy yrittäjyyskasvatus, jonka kautta oppii myös luovuutta, vastuun kantamista ja yhdessä tekemistä. Nuorten innostus ja uudet ideat suunnataan myös työmarkkinoille.

Työryhmän mukaan ideat saadaan loistamaan, kun tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa syntyviä ideoita ja keksintöjä tuetaan, jalostetaan ja kaupallistetaan. Siksi toivon yrittäjyyskasvatusta jokaiselle kouluasteelle.

Keskusta haluaa pitää Suomen elinvoiman tiellä. Kasvu tuo uutta työtä. Panostetaan tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin. Luodaan yrityksille houkuttelevia investointiympäristöjä. Edistetään osuustoimintaa. Kannustetaan jatkuvaan oppimiseen. Edistetään kotimaista omistamista.

Viime viikon hyvä uutinen oli myös se, että suomalaiset yrittäjät ja keskustalainen elinkeinoministerimme Mika Lintilä osoittivat kuusi miljoonaa euroa Nuori yrittäjyys -ohjelman laajentamiseen. NY-toiminta tuli tutuksi entisen opinahjoni Reisjärven opiston yrittäjyyslinjalla.

Reisjärven kuntaan on rakennettu yrittäjyyskasvatuksen polku varhaiskasvatuksesta lukioon. Reisjärvellä kasvatetaan kotimaisia omistajia, jotka toimivat yrittävällä asenteella, rakentavat kotiseutua sekä työllistävät itsensä ja naapurinsa.

2.11.2021|0 Comments

Antaa haikaroiden edelleen lentää. 24.3.2021

Suomalaiset arvioitiin neljännen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi. Näyttääkö siltä?

Onnea nakersi koronan keskellä talouden heikkeneminen, huoli omasta ja läheisten terveydestä, työpaikan menetys ja työn saamisen vaikeus. Vapaaehtoistyö, liikunta, kotieläimet ja kiitollinen asenne lisäsivät sitä.

On aika katsoa kauemmaksi. Maailman onnellisimman maan väestörakenne muuttuu. Suuret ikäluokat ikääntyvät. Lapsettomien osuus kasvaa. Syntyvyys laski koko viime vuosikymmenen.

Väestöliiton tuoreen selvityksen mukaan tulevaisuuden epävarmuuden pelko on merkittävin syy syntyvyyden alhaisuuteen. Kun kirjoitin vuonna 1986 ylioppilaaksi, 90% nuorista suhtautui tulevaisuuteen optimistisesti. Nyt määrä on alle 70%. Kaikkein pessimistisimpiä ovat 26-35 -vuotiaat nuoret aikuiset.

Luodaan synkistelyn sijaan luottamuksen ilmapiiriä, jossa nuoret aikuiset uskaltavat sitoutumia, perustaa perheen ja saada lapsia.

Onnellisuus, sosiaalinen luottamus ja tuki lastenhoivassa tukevat syntyvyyden toipumista alhaisen syntyvyyden maissa, väestöliiton työelämäprofessori Anna Rotkirch korostaa.

Viime vuonna syntyi 900 lasta enemmän kuin edellisenä. Syntyvyys kääntyi pitkästä aikaa nousuun. Tehtävämme on nyt luoda toivoa. Toimitaan aktiivisesti syntyvyyden edistämiseksi. Antaa haikaroiden edelleen lentää.

Lastensaantia koskevat kampanjat, kannustimet ja perhelupaukset ovat aiheellisia juuri nyt, kun syntyvyys on vaa’ankielessä pitkän jatkuneen laskun sekä pandemian takia, Rotkirch sanoo. Näitä toimia voimme edistää myös kuntapäättäjinä.

Hyviä avauksia on toki tehty. Perhevapaauudistus kannustaa jakamaan perhevapaat nykyistä tasaisemmin. Äidin osuus ei lyhene, mutta isän mahdollisuudet laajenevat. Tarvitaan myös työelämän joustoja ja osa-aikatyötä perheen ja työn yhteensovittamiseksi.

Keskusta antaa arvon niin päiväkodeille, perhepäivähoidolle kuin kotihoidolle. Puolustamme perheiden valinnanvapautta. Olemme laskeneet päivähoitomaksuja. Alle kolmivuotiaiden lasten kotihoidontuki säilyy ennallaan. Tarvitaan lisää apua perheen arkeen.

Oppivelvollisuuden laajentuessa lukio, ammattikoulu ja kansanopistovuosi muuttuvat maksuttomiksi. Tämä on merkittävä tuki perheille. Kaikki pidetään mukana.

Autetaan lapsettomuudesta kärsiviä pariskuntia saamaan lapsi. Viedään perheiden palvelut saman katon alle. Otetaan yleisten tilojen suunnittelussa lasten tarpeet huomioon. Tuetaan järjestöjen työtä, jotka saattavat yksinäiset vanhukset ja lapsiperheet yhteen. Moni olisi valmis kummimummoksi tai -papaksi.

Luomme omalla suhtautumisella hyvää ilmapiiriä, jossa jokainen lapsi kokee olevansa tervetullut. Jätetään otsan rypistys pois, kun lapsi kiljuu kaupassa. Hymyillään takaisin, kun kohtaamme lapsen innosta loistavat silmät.

2.11.2021|0 Comments

Lasten vuoksi kannattaa avata ovi huomiseen. 10.3.2021

Suomessa julkaistiin maan ensimmäinen kansallinen lapsistrategia. Se linjaa, miten voimme parantaa lasten oikeuksien toteutumista Suomessa. Vaikka lasten tilanne Suomessa on kansainvälisesti verrattuna hyvä, meillä on myös kehitettävää.

Vanhempien uupuminen, nuorten syrjäytyminen, lapsiperheköyhyys ja huono-osaisuuden kasautuminen ja periytyminen vaikuttavat suomalaisten arjessa. Korona-aika on kärjistänyt ongelmia entisestään. Nyt on aika laittaa lapsistrategiaa toimeen.

Tehdään Suomesta maailman lapsiystävällisin maa, jossa on hyvä perustaa perhe, saada ja kasvattaa lapsia.

Tarvitsemme positiivista ja hyväksyvää puhetta perheistä. Ihmisten täytyy uskaltaa haaveilla ja toteuttaa unelmiaan. Työpaikan paineet ja kiireet eivät saa olla esteenä perheellistymiselle. Voimme jokainen osaltamme vaikuttaa lapsimyönteiseen ilmapiiriin.

Keskustan johdolla valmisteltu harrastamisen Suomen malli toteuttaa osaltaan lapsistrategiaa. Jokaisella lapsella on perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus harrastaa.

Harrastukset tarjoavat lapsille ilon ja onnistumisen kokemuksia sekä kavereita. Myös osallisuuden tunteella on suuri merkitys lapselle. Minäkin kelpaan joukkoon.

Lapsistrategia viitoittaa perhemyönteistä Suomea. Meidän kannattaa helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista jokaisella suomalaisella työpaikalla.

Perhevapaauudistus on askel oikeaan suuntaan. Perhevapaissa ei ole kyse työllisyydestä vaan perheiden hyvinvoinnista. Pienellä vauvalla on oikeus aikaan vanhempien kanssa. Myös kotihoidon tuki säilyy. Vanhemmat voivat itse päättää, missä heidän lapsensa hoidetaan.

Lapsistrategian mukaan lapsen hyvinvoinnin syvin pohja on siinä, miten asiat ovat kotona. Koti on lapsen maailman keskipiste. Vanhempien toimeentulo ja perheiden palvelut vaikuttavat olennaisesti myös lapseen.

Joka seitsemäs lapsi elää köyhyydessä. Perheiden pitkittyneet talousvaikeudet heijastuvat väistämättä lasten hyvinvointiin. Meidän tulee määrätietoisesti poistaa lapsiperheköyhyys maastamme. Yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden lapsilisien nostaminen on hyvä alku.

Keskusta haluaa edistää myös avun tarjoamista lapsiperheille matalalla kynnyksellä. Pieni kotiin tuotu apu voi ehkäistä isoja ongelmia. Tarvitsemme kuntiin perhekeskuksen, jonka monialaiset työntekijät tukevat lapsia, nuoria, perheitä ja vanhemmuutta yksissä tuumin.

Hallitus myöntää 2,5 miljoonaa euroa tukea nuorten kesätyöllistämiseen, harrastamiseen ja kesäyrittäjyyteen. Nuoret saavat kokemusta, taitoja ja valmiuksia elämää varten. Tämä luo toivoa koronan kurimuksen keskelle.

Kun etätyö ja monessa paikassa asuminen, opiskelu ja työskentely lisääntyvät, yhä useampi suuntaa maalle puhtaan luonnon ja turvallisten yhteisöjen keskelle, jossa on hyvä kasvattaa lapsensa.

Lasten ja nuorten vuoksi kannattaa avata huomisen ovi.

2.11.2021|0 Comments

Viimeisimmät artikkelit

Facebook

Twitter