Blogi2019-01-12T23:32:03+02:00

Uudenvuodenpakina: Sukujoulu etäyhteyksin

Niemisen suku kokoontui mennäjouluna Teamsin avulla lähimmäisiä suojellen ja tartuntoja välttäen. Sukupolvet kohtasivat toisensa asianmukaisella hartaudella ja ilolla netin välityksellä. Yhdessä siinä pohdittiin mennyttä ja tulevaa.

Kovasti oli kinkku kaikille maistunut. Jospa ne viljelijät saavat ensi vuonna isomman siivun hinnasta, kun Leppä kutsui ne kaupan herrat ja tuottajat samaan pöytään, Ville viljelijä tuumaa. Onneksi maatalouden tuet saatiin nousuun. Muistakaahan ostaa suomalaista ruokaa. 

Kummallinen, vaikea, mutta sittenkin onnistunut vuosi, summaa Erkki yrittäjä kokemuksiaan. Keväällä oli vielä kylmä hiki otsalla, kun asiakkaita ei ollut ja menot juoksivat. Onneksi Lintilä järjesti sitä kustannustukea pahimpaan saumaan, Erkki tuumaa, ja lisää, että jostain pitäisi saada lisää työntekijöitä ensi vuodelle.

Onnittelut veljelle menestyksestä, sanoo Teppo työtön. Minä kyllä tulisin, jos täältä pääsisin. Sitä asutaan niin eri puolilla maata. Harmittaa, että töitä ei ole löytynyt, vaikka avoimia työpaikkoja tuntuu olevan kasoittain. Jospa ensi vuonna tämä tuleva Pohjoismaisen työnhaun malli auttaa. Ainakin uudistus kuulostaa hyvältä, Teppo virkkoo toiveikkaana.

Minäpä työllistynkin Työkanavaan, huudahtaa suvun kehitysvammainen Milla silmät loistaen. Unelmissa siintää työpaikka leipomossa, siellä saisi tehdä sitä mistä oikein  tykkää. Muut tietävät, että kyllä Milla leipoa osaa. Hommat hoituvat, kun tehtävä ja työaika ovat sopivia.

Töitä on tehty täälläkin, opintojen ohessa, tokaisee Ossi opiskelija. Ja ensi vuonna saa tehdä vielä enemmän, kun nuo hankalat tulorajat nousevat. Pomon kanssa mietitään, voisiko kandityön tehdä työpaikalle, oikein palkan kanssa. Laittaisiko uuden sohvan sitten, Ossi hymistelee.

Minä taidan nauttia kotisohvasta vielä vuosien ajan, lokoilee Lassi lukiolainen ja kertaa ilouutiset Kurvisen järjestämistä uusista opiskelupaikoista ympäri Suomen. Ei tarvitse kotimaakunnasta muuttaa kauemmas, hän hehkuttaa. 

Eikä kansanopistokaan maksa enää mitään, eivätkä lukiokirjat, lisää Olivia opistolainen, joka on helpottunut perheen rahatilanteen parantumisesta. Ja onneksi Saarikko koittaa pitää menokuria hallituksessa. Mitäs isä ja äiti meinaa säästyneellä rahalla tehdä, Olivia veistelee.

Lyhennetään talovelkaa ja ostetaan vaippoja ja vaatteita, heläyttää Peppi perheenäiti julkistaen samalla uutisen syksyisestä perheenlisäyksestä. Lapsi syntyy juuri sopivasti perhevapaauudistuksen tullessa voimaan. Kyllä täällä tuuletellaan, kun isä saa niin paljon lisää vapaita. Samalla mietitään jo, miten päiviä sitten jaetaan, kun pikkuvauva-aika on ohi, Peppi lisää.

Elämän kirjo on runsas, tuumaa Veikko-vaari tablettinsa takaa, iloisena kaikista hyvistä uutisista. On se hyvä, että kepu on hallituksessa, kaikkea tätä ovat saaneet siellä aikaan, samalla kun on selätetty koronaa. Mirja-mummu nyökyttelee vieressä. 

On se kerrassaan mahtava asia kun saivat sotenkin lopulta maaliin, ja Kaikkonen hommas ne hävittäjät, että saa nukkua yönsä rauhassa, mummu myhäilee. Ja tammikuussa lähdetään sitten koko konkkaronkka äänestämään, niin saadaan palvelut kerralla kuntoon.

11.1.2022|0 Comments

Perhevapaauudistus ja kotipalvelun lisääminen auttavat arjessa

 

Lapsuuteni Suomessa oli paljon lapsia mutta vähän perhevapaita. Isillä ei juuri ollut mahdollisuuksia osallistua lastenhoitoon.

Oma isäni puhui itsensä mukaan synnytykseen. Hän oli ilman valmennuksia mukana, kun synnyin Kalajoen sairaalassa. Kokenut kätilö katsoi viisaasti kauemmaksi.

Isä riensi kertomaan pojan syntymästä kummieni heinäpellolle Pyhänkoskelle. Siitä on isien rooli monessa kohdin muuttunut.

Eduskunta päätti pitkään odotetusta perhevapaauudistuksesta viime torstaina. Se on ollut keskustan tärkeimpiä tavoitteita. 

Uudistus on suuri voitto lapsiperheille. Perhe voi valita, miten hoitaa lapsensa. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa.

Tämä ei ole työllisyyspolitiikkaa vaan arvovalinta lapsiystävällisen Suomen puolesta. Lapsissa on isänmaamme tulevaisuus.

Uudistus täyttää perheiden toiveita. Isät saavat merkittävästi lisää vapaita, mutta äideiltä ei oteta pois. Isät ja äidit voivat luovuttaa päiviä toisilleen. Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki säilyvät. 

Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun vapaita voi pitää nykyistä useammassa jaksossa. Vapaata voi pitää joustavasti vaikka päivän viikossa, jos työnantajan kanssa niin sopii. Vanhempainrahaa voi hakea myös puolikkaana, jos tekee osa-aikatyötä.

Jos perheeseen syntyy kaksoset tai kolmoset, tukipäivien määrä kasvaa. Jos lapsia syntyy useampia kahden vuoden sisällä, vanhemmat voivat hoitaa yhtä aikaa lapsia siten, että he saavat vanhempainrahaa eri lasten perusteella. 

Uudistuksen hintaa on kritisoitu. Keskusta ilmoitti jo ennen eduskuntavaaleja, että perhevapaauudistus saa maksaa. Se on investointi perheiden hyvinvointiin. 

Kun perheissä voidaan hyvin, Suomi menestyy. Joustavuudella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös työllisyyteen. Uudistuksen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. 

Tarvitsemme maahamme lapsimyönteistä ilmapiiriä, lasten huomioimista ja kertomuksia lapsiarjen rikkaudesta. Lapsi tuo ilon ja merkityksen tullessaan.

Tarvitsemme viestejä siitä, että lapsiperheitä halutaan auttaa ja tukea. Nyt päätetyn uudistuksen lisäksi hallitus on keskustan johdolla päättänyt parantaa lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta. 

Moni perhe tarvitsee konkreettista apua arjen pyöritykseen esimerkiksi vanhempien uupumisen tai sairastumisen vuoksi. Järjestetään kotipalvelua matalalla kynnyksellä, ilman viivytyksiä ja paperisotaa.

Kotipalvelu siirtyy hyvinvointialueen tehtäväksi. Toivon, että  sitä saadaan jatkossa kaikissa kunnissa. Se ehkäisee ongelmien kärjistymistä. Varhainen apu on parasta apua.

Syntyvyys on lähtenyt orastavaan kasvuun. Se on upea asia. Hyvät päätökset vahvistavat tätä kehitystä.

Jokainen lapsi on tervetullut. Kehitetään Suomesta maailman paras paikkaa kasvattaa lapset.

16.12.2021|0 Comments

Osaajien maakunta vetää väkeä

Kolme neljästä maakuntamme yrityksestä kärsii osaavan työvoiman pulasta, joka rajoittaa yrityksen kasvua. Tämä ilmenee Oulun kauppakamarin tuoreesta selvityksestä.

Haaste on todellinen koko Suomessa. Tilanne vaikeutuu entisestään, kun Oulun seudun väestömäärä kääntyy arvioiden mukaan laskuun 2030-luvulla. 

Erityisesti palveluala on hätää kärsimässä. Myös korkeakoulutettuja tarvitaan paljon lisää. Oulu on maineikas teknologiakaupunki, jonka yritykset tarvitsevat kipeästi uutta työvoimaa.

Pohjoisessa valmistuneista täytyy pitää kaikin keinoin kiinni. Maakuntaan tulee houkutella myös aivan uutta väkeä, todetaan Sitran ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n selvityksessä.

Osaajat muuttavat sinne, missä on myös muita osaajia. Tehdään Oulun seudusta ja koko maakunnasta houkutteleva osaamisen keskittymä, jossa yritykset tekevät kiinteää yhteistyötä toisiltaan oppien.

Osaamista pölytetään ristiin, kun asiantuntijat tekevät työtä eri yrityksissä. Kaikki hyötyvät, syntyy aivan uutta. Kun näin toimitaan Kalifornian Piilaaksossa, miksei myös meillä. 

Täällä varttumisen ja asumisen on oltava niin vetoavaa, että kukaan ei halua muuttaa pois.

Asian hyväksi on tehtävissä paljon. Parannetaan liikenneyhteyksiä. Kehitetään palveluja ja harrastusmahdollisuuksia. Aktivoidaan järjestötoimintaa. Tuetaan perheitä. Satsataan ympäristöön ja viihtyvyyteen. 

Koko maakunnan laajuinen kulttuuripääkaupunkihanke tuo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, osallistaa ja juurruttaa asukkaita alueelle. Se kohottaa imagoa. 

Maakuntamme tarjoaa väkimääräänsä nähden toiseksi vähiten ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja, vaikka tarve on suurempi. Tämä on edelleen epäkohta.

Keskustalaiset tiedeministerit ovat korjanneet tilannetta tällä vaalikaudella, mutta työ on kesken. Maakuntamme tarvitsee aloituspaikkoja aloille, jotka kärsivät eniten osaajapulasta. 

Yritykset tarvitsevat nykyistä enemmän myös ulkomaista työvoimaa. Sitä ei ole tällä hetkellä riittävästi saatavilla. Korkeakoulut houkuttelevat ulkomaalaisia, mutta he kaikkoavat valmistuttuaan muualle. 

Hallitus helpottaa työperäisen maahanmuuton lupaprosessia. Olosuhteiden tulee olla sellaiset, että ulkomaalaiset haluavat jäädä keskellemme. Toimitaan itse kukin niin, että jokainen kokee olevansa tervetullut. Otetaan kaikki mukaan yhteisöihimme.

Tarvitsemme täsmä- ja muuntokoulutusta eri puolille maakuntaa, että pysymme kehityksen kelkassa.   Tiivistetään yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä jatkuvan oppimisen toteuttamiseksi. 

Tehdään Pohjois-Pohjanmaasta vetoava maakunta, entistä parempi paikka asua, elää, kasvattaa lapset, harrastaa, tehdä työtä ja yrittää. 

Mikko Kinnunen

9.12.2021|0 Comments

Pitkittynyt pandemia kysyy luottamusta

Kun kaksi vuotta sitten luimme ensimmäiset otsikot koronaviruksesta, pandemian uhka tuntui hyvin kaukaiselta.

Tauti yllätti ja levisi joka puolelle maailmaa. Kaikki muuttui äkisti. Yhteiskunta toisensa jälkeen meni kiinni, Suomi muiden mukana. Vasta tänä syksynä normaali elämä on hiljalleen palannut.

Kulunut aika on koetellut kaikkia. Osa on menettänyt läheisensä. Erityisesti lapset ja nuoret ovat kärsineet. Talous ja yrityskenttä ovat kokeneet vakavia iskuja. On kertynyt oppivelkaa, hoitovelkaa, sosiaalista velkaa, rahavelkaa.

Poikkeusaika on kysynyt meiltä paljon luottamusta yhteiskunnan päättäjiin, viranomaisiin, asiantuntijoihin ja tutkittuun tietoon. Suomi on luottamusyhteiskunta. Se on suuri vahvuutemme.

Pandemian alussa tämä näkyi konkreettisesti. Suomessa vedettiin yhtä köyttä ja puolustauduttiin tarmokkaasti ja erinomaisella menestyksellä kulkutautia vastaan. Kuolleisuus jäi alhaiseksi.

Tästä kuuluu kiitos jokaiselle. Suomalaiset ovat noudattaneet suosituksia parhaansa mukaan. On vältetty kontakteja, pesty käsiä ja käytetty kasvomaskeja.

Samalla kun ihmiset hidastivat taudin leviämistä, tiedemaailma ahersi rokotteen parissa. Turvallinen rokote kehitettiin nopeasti. Se oli nykytieteen hämmästyttävä voimannäyttö.

Nyt lähes neljä viidestä yli 12-vuotiaasta on rokotettu tautia vastaan. Moni on kokenut rokotteen ottamisen lähimmäisenrakkauden toteuttamisena. On haluttu ottaa toiset huomioon. Niin on koettu ennenkin.

Kohonnut rokotekattavuus on mahdollistanut yhteiskunnan avaamisen. Yrittäjät ja tapahtumanjärjestäjät ovat helpottuneita. Talous on päässyt vauhtiin.

Luottamuksessa on pandemian pitkittyessä näkynyt myös säröjä. Osa ei enää ole halunnut hyväksyä asiantuntijoiden näkemyksiä koronan hoidosta tai rokotteista.

Keskellämme on ihmisiä, jotka eivät voi ottaa rokotetta lääketieteellisistä syistä. On heitä, jotka aidosti pelkäävät. On heitä, jotka kokevat, että tämä ei koske minua.

Paikoin keskustelu on muuttunut mahdottomaksi, kun ei ole ollut jaettuja perusfaktoja. Jopa perhe- ja ystäväsuhteita on ollut koetuksella.

Lisähaasteen aiheuttaa informaatiovaikuttaminen, jonka kohteena olemme. Ihmisiä johdetaan tietoisesti harhaan. Tavoitteena on kylvää epäsopua ja epäluottamusta keskellemme.

Kukaan ei tiedä, milloin pandemia on ohi. Voimme itse kukin tehdä oman osamme tilanteen eteen. Vielä kysytään jaksamista. Edelleen tarvitaan luottamusta.

Keskustan eduskuntaryhmä kehotti viime viikolla suomalaisia ottamaan rokotteen, jos se on suinkin mahdollista.

Kunnioitetaan ja autetaan toisiamme. Se tuo turvaa. Minulle tärkein turvan ja toivon tuoja on se, että luotan Korkeimman johdatukseen. Hän pitää meistä huolta.

2.11.2021|0 Comments

Työ tuo turvan ja tulevaisuuden. 18.10.2021

Mitä teet työksesi? Melkein jokainen on joskus vastannut tähän kysymykseen. Toivottavasti moni on voinut kertoa olevansa itselleen mielekkäässä työssä.

Tämä arkinen kysymys kertoo arvoistamme ja yhteiskunnastamme. Oletus on, että töissä ollaan. Työtä haetaan, siihen kouluttaudutaan ja se nähdään elämän keskeiseksi osaksi.

Työ tuo merkitystä, sisältöä ja hyvinvointia elämäämme. Hyvinvointimme on rakennettu ahkeralla työllä. Työllä se myös pysyy pystyssä.

Viimeaikaisessa keskustelussa on ollut kaksi kärkeä: yhtäältä on kannettu huolta alhaisesta työllisyydestä ja toisaalta osaavan työvoiman saatavuudesta.

Tilanteet muuttuvat nopeasti. Suomen työllisyys on juuri nyt lähes historiallisen korkealla. Elokuun työllisyysaste oli 73,4 %. Työllisiä on yli 100 000 enemmän kuin vuosi sitten. Samalla kun pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut, yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä.

Työpaikat syntyvät nimenomaan yrityksissä. Valtion tehtävä on luoda yrityksille hyvin ennakoitava ja vakaa toimintaympäristö.

Korona-aikana tämä on ollut haastavaa. Moni yrittäjä on ollut syvissä vaikeuksissa. Yrityksiä on autettu koronan yli. Konkurssiaallon uhka on väistynyt.

Meidän tulee edelleen tukea yrittämistä ja työllisyyttä. Syksyn budjettiriihessä me keskustalaiset halusimme löytää työllisyyttä lisääviä toimia. Vajaatyökykyisten ja vammaisten tuettu työllistyminen helpottuu.

Budjettineuvotteluissa päätettiin myös nopeavaikutteisista työllisyystoimista.Työperäinen maahanmuutto helpottuu D-viisumilla. Opiskelijat voivat tienata enemmän, kun opintotuen tuloraja korottuu. Eläkeläiset voivat käydä halutessaan töissä entistä enemmän, kun yli 60-vuotiaiden työtulovähennyksen korotus porrastuu.

Ensi vuonna kokeillaan myös rekrytointitukea ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Ensimmäisen työntekijän palkkaukseen on usein korkein kynnys. Olen varma, että uudistus madaltaa sitä.

Edellisellä viikolla käsittelimme myös pohjoismaista työllistämisen mallia, jossa työttömät saavat yksilöllistä ohjausta, kuntoutusta ja koulutusta uusiin tehtäviin.

On hyvä, että työvoimapalvelut siirtyvät kunnille, joissa ihmiset tunnetaan ja heitä osataan tukea kokonaisvaltaisesti.

Paljon hyviä työllisyyttä parantavia uudistuksia on putkessa. Tavoitteena on, että Suomen työllisyysaste olisi 78 %.

Onnistumisen edellytyksenä on, että avoimet työpaikat ja työtä etsivät saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen.

Tarvitaan jatkuvaa oppimista ja joustavaa täsmä- ja muuntokoulutusta, jotta alanvaihto onnistuu ja omat vahvuudet ja paikka löytyvät.

Maakunnista on pidettävä huolta, jotta ne houkuttelevat yhä useampaa muuttamaan väljille vesille. Osaajapulasta ei saa tulla kasvun este.

Työ tuo turvan ja luottamuksen tulevaisuuteen. Jokainen suomalainen on mielekkään työpaikan arvoinen.

2.11.2021|0 Comments

Paikallisjoukot kotiseudun tueksi. 20.9.2021

Meillä on hyvä maa. Suomi on vapaa ja vakaa itsenäinen valtio. Turvallinen Suomi ei ole syntynyt itsestään, eikä se itsestään myöskään pysy.

Eduskunta käsittelee toista puolustusseontekoaan, jota on valmisteltu ministeriöiden ja parlamentaarisen ryhmän yhteistyönä vaalikausittain. Tarkoitus on kehittää pitkäjänteisesti Suomen puolustusta.

Maamme turvallisuushaasteet ovat moninaiset. Kansainvälinen tilanne on jännittynyt. Sääntöpohjaisuutta on murennettu. Terrorismi haastaa. Ennakoimattomuus uhkaa.

Suomi sijaitsee strategisesti tärkeässä paikassa. Arktinen alue ja pohjoinen merireitti kiinnostavat yhä enemmän. Suomen ympärillä on tärkeä Itämeren alue. Todistamme aseellisia konflikteja aivan lähellä. Suomi ei voi tuudittautua perusteettomaan turvallisuudentunteeseen.

Suomen puolustuksen tukipilareita ovat aikaansa seuraava yleinen asevelvollisuus, hyvin koulutettu ja säännöllisesti harjoitteleva reservi, koko maan puolustaminen ja korkea puolustustahto sekä kansallinen yhtenäisyys. Pidetään niistä huolta. Ne ovat isänmaamme turva.`

Kansainvälisen yhteistyön ja diplomatian merkitys kasvaa. Erityisen tärkeänä pidän pohjoismaista yhteistyötä ja rauhanturvaamistyötä. Suomi on sillanrakentaja.

Armeijamme on vahva, kun sitä kehitetään määrätietoisesti maalla, merellä, ilmassa ja verkossa. Joukot muodostuvat jatkossa operatiivisista joukoista ja paikallisjoukoista.

Paikallispuolustuksen kehittäminen on hyvä uudistus, joka vahvistaa osaltaan tahtoa puolustaa koko maata laidasta laitaan. Uskon, että myös vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta virkistyy.

Reserviläisten voimat, osaaminen ja paikallinen tuntemus otetaan paikallisjoukoissa entistä paremmin käyttöön. Tarkoitus on kehittää verkkoalusta, jonka kautta kukin voi ilmoittaa erityisosaamisensa.

Moni suomalainen haluaa antaa kykynsä isänmaan käyttöön. Kotiseutua halutaan puolustaa.

Reserviläisten osaamista kannattaa kehittää jatkuvalla koulutuksella ja kertausharjoituksilla. Myös varustukseen kannattaa panostaa. Tästä hyötyy koko yhteiskunta.

Maamme turvallisuutta on syytä tarkastella laaja-alaisesti. Sodan ja rauhan raja on hämärtynyt. Laaja-alainen vaikuttaminen on lisääntynyt.

Informaatiosodankäynti ei tunne aikaa eikä paikkaa. Se etsii yhteiskunnasta haavoittuvuuksia ja pyrkii murentamaan yhtenäisyyttä. Hypridivaikuttamisen edessä on oltava sisäisesti vahva.

Suomen suurimpia vahvuuksia on ollut ja on se, että luotamme toisiimme, naapureihin. Luotamme puolustusvoimiin, poliisiin, päätöksentekijöihin, virkamiehiin, tutkittuun tietoon.

Tätä luottamusta pyritään horjuttamaan informaatiovaikuttamisen keinoin. Tavoitteena on kylvää keskellemme epäsopua, vastakkainasettelua, riidan siemeniä. Jakaantunut kansa on heikompi.

Paras vastalääke informaatiovaikuttamiseen on laaja yleissivistys ja eettinen kasvatus. Sivistysvaliokunta käsittelee parasta aikaa koulutuspoliittista selontekoa. Pidetään koko koulujärjestelmästä ja sujuvista koulupoluista huolta.

Puolustusselonteon mukaan Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua nopeasti. On varauduttava.

Puolustusvoimat tarvitsevat tulevina vuosina niin uudet hävittäjät ja muut mittavat investoinnit kuin lisää henkilökuntaa, jonka jaksamisesta ja jatkuvasta oppimisesta meidän tulee huolehtia.

Suomea on tahdottu puolustaa. Keskuudessamme on vielä heitä, jotka puolustivat sodissa kotejaan, kotiseutuaan, yhteisiä arvojamme ja isänmaatamme. He näkivät kaiken tämän arvokkaaksi.

Jokainen suomalainen voi olla maanpuolustaja. Tätä ajatusta ja tahtoa meidän on hyvä vahvistaa myös koulussa.

Voimme itse kukin rakentaa omalla työllämme ja toiminnallamme tätä maailman onnellisinta maata, joka on puolustamisen arvoinen.

Kirjoitin lukiopoikana isoisälleni: Teit työtä vaimosi, lastesi ja kotiseutusi puolesta. Minulla on koti, uskonto ja isänmaa. On minun vuoroni nähdä vaivaa huomisen lasten eteen. Osaanko tehdä sen.

2.11.2021|0 Comments

Viimeisimmät artikkelit

Facebook

Twitter