Blogi2019-01-12T23:32:03+00:00

Sovintopuhe kantaa. Itsenäisyyspäivän juhlapuhe Reisjärvellä 6.12.2018

 

Teit työtä vaimosi ja lastesi,
vakaumuksesi ja kotiseutusi puolesta,
minun puolestani.

Minulla on koti, uskonto ja isänmaa.
On minun vuoro tehdä osuuteni
huomisen lasten eteen.
Osaanko tehdä sen?

Arvoisat sotiemme veteraanit, lotat, kaikki isänmaamme rakentajat ja vastuunkantajat, hyvät juhlavieraat.

Kirjoitin nämä sanat vuosia sitten isoisälleni maanviljelijä Jalmari Heiskaselle, joka joutui perheineen lähtemään useita kertoja evakkoon Kuusamon Tavajärveltä. Isoisä toimi hevosmiehenä talvi- ja jatkosodissa. Sotien seurauksena perhe menetti kotinsa ja kotiseutunsa Neuvostoliitolle. Tänään otan hatun päästä ja muistan kaikkia sotiemme veteraaneja ja lottia, joista moni menetti henkensä ja terveytensä puolustaessaan ja suojellessaan maatamme. Uhraukset olivat mittaamattoman suuria. Omasta luovuttiin toisten ja yhteiseksi hyväksi. Kaveria ei jätetty. Puhallettiin yhteen hiileen.

Juhlimme tänään rakkaan isänmaamme ja kotimaamme 101-vuotispäivää. Tänä vuonna on kulunut tasan sata vuotta raskaan sisällissodan päättymisestä. Samana päivänä, kun viimeiset punakaartit antautuivat Kymenlaaksossa ja sota päättyi, senaattori Kyösti Kallio piti Nivalan kirkossa merkittävän puheen sovinnon puolesta.

Senaattori Kallio oli piileskellyt henkensä edestä Helsingissä Apollonkadulla. Hän pakeni pääkaupungista junalla kotiinsa Pohjois-Pohjanmaalle. Matkalla Nivalaan hän näki sisällissodan hävityksen jäljet.

Koko kansa, monet paikkakunnat ja kylät, suvut ja jopa perheet olivat jakautuneet kahtia. Paljon oli mennyt rikki. Suomalaiset olivat surmanneet toisiaan. 36 000 suomalaista oli siihen mennessä menettänyt henkensä taisteluissa ja vankileireillä. Moni oli haavoittunut, vammautunut ja menettänyt läheisensä. Kyösti Kallion Kaisa-vaimon veli oli menehtynyt taisteluissa. Vaikka senaattori Kallio ei hyväksynyt kapinaa, hän piti sopua parempana vaihtoehtona kuin rajuja rangaistuksia.

Kyösti Kallio lausui: Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.

Puhe herätti kirkkoväessä hämmennystä ja jopa vihaa. Puheen arvo ymmärrettiin vasta myöhemmin. Kostaminen pääsi vielä valloilleen monella vankileirillä. Jotkut ajoivat jopa yleisen äänioikeuden rajoittamista. Kallion puhe oli kuitenkin aivan kuin uuden alku. Vaikeiden vaiheiden jälkeen lähdettiin lopulta kulkemaan sovinnon tietä, kohti eheyttä. Alkoi Suomen kivikkoinen ja monivaiheinen kasvutarina rikki menneestä, kahtia jakautuneesta, köyhästä kansasta kohti maailman onnellisinta kansakuntaa.

Matkalla tarvittiin paljon sinnikkyyttä, ahkeruutta ja luovuutta. Tarvittiin omista eduista luopumista, jakamista, yrittävää asennetta, toisella tavalla tekemistä, välittämistä ja toisista huolehtimista.

Kun presidentti Barack Obama vieraili hiljattain Suomessa, hän sanoi: Suomi on maailman onnellisin maa, koska täällä on suhteellisesti vähiten epätasa-arvoa ja täällä investoidaan sosiaaliseen kokonaisuuteen. Köyhinkin lapsi Suomessa pystyy menemään yhteen maailman parhaista kouluista. Opettajat koulutetaan korkeatasoisesti. Kaikilla on mahdollisuus päästä elämässä eteenpäin.

Tämä on totta. Koulujärjestelmä on yksi kansakuntamme helmi. Meidän tulee pitää siitä hyvää huolta ja kehittää sitä kokonaisuutena tulevaisuutta varten. Meidän tulee luoda joustavia ja yksilöllisiä oppimisen polkuja, joissa jokainen löytää omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus.

Suomi on monessa asiassa aivan maailman kärkeä. Elämme maailman turvallisimmassa, vakaimmassa ja vapaimmassa maassa. Meillä on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta, maailman rehellisin pääkaupunki ja vapain lehdistö. Olemme maailman lukutaitoisin kansa.

Meillä on maailman riippumattomin oikeuslaitos, paras hallinto, luotettavimmat poliisit ja vakaimmat pankit. Syömme Euroopan puhtainta ruokaa ja voimme hyvin. Käymme maailman parasta peruskoulua. Luotamme toisiin ihmisiin. Hengitämme maailman puhtainta ilmaa.

Tämä kaikki hyvä ei kuitenkaan kohtaa meitä jokaista. Yksinäisyys on lisääntynyt. Nuoria miehiä putoaa koulupolulta. Mielenterveyden vaikeudet kasautuvat. Eriarvoistuminen ja tyytymättömyys lisääntyvät. Ääriliikkeet nostavat päätään. Äänenpainot kovenevat. Toisten kunnioittaminen ja hyvät tavat unohtuvat. Mikä auttaa osattomuuteen?

Kun ihminen kokee olevansa rakastettu, hän kykenee rakastamaan. Kun jokainen ja kaikenikäinen Suomessa asuva otetaan mukaan ja hän kokee kuuluvansa suomalaisten joukkoon, hän alkaa rakastaa tätä maata. Näin kokiessaan hän on valmis tekemään työtä ja näkemään vaivaa isänmaamme tulevaisuuden hyväksi, kuten Kyösti Kallio toivoi sata vuotta sitten.

Kaikilta osin myöskään Suomella ei mene hyvin. Lapsia ei synny tarpeeksi ja maamme huoltosuhde vinoutuu. Osa lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Väki ikääntyy. Maaseutu on vaarassa harventua. Alkutuotanto ei ole enää kannattavaa. On huoli siitä, että palvelut karkaavat liian kauas.

Näiden haasteiden ratkaisemista vaikeuttaa se, että Suomi elää edelleen yli varojensa, vaikka suunta on saatu nyt käännettyä. Nyt meiltä tarvitaan malttia, yksituumaisuutta, kokonaisuuden ymmärtämistä, yhteen hiileen puhaltamista ja sovinnon mieltä. Näin Suomen kasvutarina jatkuu.

Reisjärven kristillisen opiston opiskelijat kirjoittivat minulle eilen omat sovintopuheensa. Nuorten ajatuksiin on hyvä liittyä.

“Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa kaikki pitävät yhtä ja tukevat toisiaan eikä kukaan joudu kokemaan yksinäisyyttä. Huolehditaan sairaista ja vammaisista. Erilaisuus on rikkaus ja kaikki täällä ovat tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä, jotka tuntevat olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi.”

“Meidän on yhdessä luotava sellainen Suomi, jossa ei ole köyhiä ja rikkaita vaan kaikilla on yhtäläinen oikeus perustuloon. Eriarvoisuutta ei pitäisi olla lainkaan. Rakastetaan lähimmäistä. Kaikkia ihmisiä pitäisi kohdella samalla tavalla kuin haluaisi muiden kohtelevan itseä. Suojellaan luontoa ja ympäristöä ja torjutaan ilmastonmuutosta niin, että puhdas luonto säilyy myös tuleville sukupolville.”

“Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa kunnioitamme ja arvostamme vanhuksia ja huolehdimme heistä. Vanhukset ovat aikanaan tehneet työtä nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi. Nyt on heidän vuoronsa saada huolenpitoa.”

“Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa kaikki on samanarvoisia, taustasta riippumatta. Maahanmuuttajista pitää kotouttaa tasavertaisia yhteiskunnan jäseniä. Heitä täytyy kohdella samalla tavalla kuin kantasuomalaisia. Tuetaan heitä toimimaan oikein ja ohjataan heitä noudattamaan Suomen lakeja. Tuetaan kaikenlaista yrittäjyyttä. Myös muualta tulleiden täytyy saada olla Suomen kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan aktiivisia jäseniä ja viihtyvät täällä.

“Meidän on luotava Suomi, jossa toimitaan muita arvostaen eikä leimata yhteisöjä tai ihmisryhmiä yksittäistapausten vuoksi. Kun yksi pakolainen tekee rikoksen, se ei tarkoita, että jokainen pakolainen tekee. Meille kaikille on tärkeää kokea yhteenkuuluvuutta ja pitää omista tavoistamme ja perinteistämme kiinni. Me kaikki ihmiset muodostamme yhteiskunnan. Eri kulttuurit ovat Suomelle rikkaus.”

Amerikan yhdysvalloista tulevat kansanopisto-opiskelijat kirjoittivat oman sovintopuheensa, jossa he unelmoimat Amerikan yhtenäisyydestä näin.

“Uniting America. As Martin Luther King Jr had a dream, we have a dream: that one day, the United States of America will have many political parties of almost equal power. That the nation will not be divided into 2 minds, refusing to listen to one other, but rather into many minds, working together to fulfill the values America was founded on.”

“Kuten Martin Luther Kingillä oli unelma, meilläkin on unelma, että jonakin päivänä, Amerikan Yhdysvalloissa on monia poliittisia puolueita, joilla on lähes sama voima. Kansaa ei jaeta kahteen joukkoon kieltäytymällä kuuntelemasta toista vaan pikemminkin moneen joukkoon, jotka tekevät yhdessä työtä niiden arvojen pohjalta, joiden varaan Amerikka perustettiin”.

Hyvät juhlavieraat. Sovinnollista puhetta tarvitaan kasvokkain puhuessa, lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Sovintopuhetta tarvitaan kaikilla ihmiselämän tasoilla, niin täällä rakkaassa kotikunnassamme Reisjärvellä, tällä seudulla, koko Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa.

Kun kuljemme sovinnon ja eheyden tietä, puhallamme yhteen hiileen, olemme valmiita jakamaan ja luopumaan omista eduistamme toistemme ja yhteiseksi hyväksi. Kun huolehdimme toisistamme, teemme työtä ja yritämme ahkerasti, me löydämme yhdessä uudenlaiset ratkaisut myös tämän ajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Pääsemme eroon myös maaseudun ja kaupunkiseudun vastakkainasettelusta. Saamme yhdessä koko Suomen kukoistamaan ja rakastamaan.

Oman isoäitini sovintopuhe oli lyhyt. Välirauhan aikana rakennettu uusi koti oli jäänyt rajan taakse. Taakse olivat jääneet kaunis silloisen Suomen eteläisin tunturijärvi, tuntureiden keskellä lainehtivat viljavainiot, kotoinen pyykkiranta ja ryytimaa. Evakkomatkalla oli asuttu oudoissa taloissa ja varjoisilla pihoilla.

Kun isoisä palasi elävänä sodasta, isoäiti ja isoisä seisoivat Saloisten Junnilanmäen eteläisellä rinteellä ja katselivat uutta ryytimaataan. Isoäiti lausui: Riittää, että aurinko paistaa oikeassa paikassa. Kaikki on Jumalan siunausta.

Hyvä juhlavieras. Mikä on sinun sovintopuheesi tänä isänmaamme 101-vuotispäivänä?

Toivotan teille kaikille rauhallista itsenäisyyspäivää.

6.12.2018|1 Comment

Osa nuorista vaarassa pudota yliopistouudistuksessa – kansanopistot hätiin?

Nuoria vaarassa pudota yliopistopolulta

Yliopistouudistus voi syrjäyttää osan nuoristamme, kun todistuksen painoarvo kasvaa ja pääsykokeet häviävät tai muuttuvat aineistopohjaisiksi. On tasa-arvoista, että kalliiden valmennuskurssien aika on ohi. Sekin on hyvä, että soveltuvuuskokeita toteutetaan edelleen. Kukaan ei tällä hetkellä kuitenkaan oikein tiedä, kuinka moni valkolakin saanut jää rannalle. Ylioppilaita on vaarassa jäädä pyörimään yliopistouudistuksen jalkoihin. Moniko putoaa pysyvästi?

Jokainen nuori mukaan

Meillä ei ole varaa nuorten putoamiseen. Jokainen ainutlaatuinen nuori ansaisee omanlaisensa koulupolun, jonka varrella hän löytää vahvuutensa ja paikkansa elämässä. Jokainen nuori tarvitaan maamme huoltosuhteen vinoutuessa tämän yhteiskunnan rakentajaksi ja vastuunkantajaksi. Avoimen väylä ei toimi toivotulla tavalla, sillä vain yksi prosentti opiskelijoista etenee avointen opintojen kautta tutkintotavoitteisiin yliopisto-opintoihin. Meidän on huolehdittava siitä, että nuoret eivät jää vuosiksi kotiin korottamaan ylioppilastutkinnon arvosanoja, Alkio-opiston rehtori Jaana Laitila sanoi kansanopistojen talouspäivillä Helsingissä. Olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Kolme reittiä yliopistoon

Meidän kannattaa rakentaa monta polkua yliopistoon. Kansanopistot toimivat luontevina väylinä, kun raskaista pääsykoeprosesseista nyt luovutaan. Opistoissa on mahdollista ohjata nuorta henkilökohtaisesti, ottaa erilaiset elämäntilanteet huomioon ja tukea myös oppimisen, elämänhallinnan ja vuorovaikutuksen vaikeuksissa. Seitsemän yliopiston ja kahden kansanopiston yhteishankkeessa kokeillaan ja kehitetään kolmenlaista reittiä yliopistoon.

1) Näyttöreitillä nuoriso kurkistaa yliopistoon

Näyttöreitillä nuoret suorittavat yliopiston ns. kurkistusopintoja toisen asteen opinnoissa. Uusi lukiolaki ohjaa tutustumaan korkeakouluopintoihin jo lukioaikana. Kurkistelu voisi olla mahdollista myös kansanopistojen perusopetuksen jälkeisillä nuorisolinjoilla.

2) Vaihtoehtoreittinä vuosi kansanopistossa

Vaihtoehtoisella reitillä nuori oppii akateemisia valmiuksia lukion jälkeen kansanopistossa, jolloin hänellä on oikeus saada opintotukea. Lakia tulee muuttaa niin, että vanhempien tuloja ei oteta huomioon myöskään alle 20-vuotiaiden kansanopisto-opiskelijoiden kohdalla. Nuori oppii yhteisöllisen opistovuoden aikana elämäntaitoja, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja, oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta, itsenäistä opiskelua ja stressin sietämistä. Uravalinta selkiintyy, keskeyttämiset ja alanvaihdot vähenevät, horisontti laajenee, itsetunto vahvistuu ja omat vahvuudet löytyvät. Tällaista tarvitaan myös yliopiston kampuksella.

3) kaikenikäiset elinikäisen oppimisen reitille

Elinikäisen oppimisen reitillä työssä käyvät aikuiset täydentävät ja syventävät osaamistaan ja kokeilevat alanvaihtoa. Se on työelämän muutoksen kiihtyessä enemmän kuin tarpeellista. Myös tämä reitti sopii mainiosti kansanopistoon, jonka heterogeenisissä ryhmissä opiskelijat keskustelevat, tukevat toisiaan ja oppivat toisiltaan. Opettamalla oppii parhaiten. Opiskelun esteitä ylitetään yhdessä.

Meitä kaikkia tarvitaan

Yliopistopaikat tulee kohdentaa rohkeasti aloille, joilla on tulevaisuutta. Tällä hetkellä jokaiselle Suomeen syntyvälle lapselle on korkeakoulupaikka, kun syntyvyys on romahtanut. Se ei ole kestävää. Eivät kaikki suomalaiset kuulu korkeakouluun. Meillä jokaisella on omanlaiset lahjamme. Isänmaa tarvitsee monenlaista osaamista. Myös käytännön tekijöitä tarvitaan.

26.11.2018|0 Comments

Nuoret tekevät muutoksen, koska he uskaltavat hypätä kohti tuntematonta

Tehdään Suomesta nuorisoystävällinen maa!

Tehdään Suomesta maa, jossa kaikki otetaan mukaan, nuorten lahjakkuudelle ja osaamiselle annetaan tilaa, nuoret löytävät oman paikkansa. Mitä enemmän annamme heille vastuuta jo nyt, sitä paremmissa käsissä tulevaisuutemme on.

Työstimme El Chorron kansallispuistossa Europarc Nuorisomanifestia, jonka tarkoitus on toimia maaseudun ja suojelualueiden päättäjille inspiraation lähteenä, jotta nuorisoa kuullaan ja otetaan aidosti mukaan yhteisöjen päätöksentekoon.

El Chorron karunkaunis suojelualue koostuu useasta padotusta järvestä, joihin vuoriston sadevesi kootaan. Malagan kaupunki saa sieltä juomavetensä. Vesi oli kuivan kesän jäljiltä todella matalalla, mutta sadekausi olikin jo tulollaan.

Emilia Tölli, joka on ollut laatimassa manifestia Cairngormsin kansallispuistossa Skotlannissa, johdatti osuuskunta Versoston nuoret ja meidät ohjaajat vuoren harjanteella työpajoihin.

Otetaan nuoret mukaan päätöksentekoon

Nuoret välittävät ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä, haluavat olla osa yhteisöä ja luoda yhteistä tulevaisuutta. Nuorille pitää antaa mahdollisuus. Tarvitaan nuorisovaltuustoja, oppilas- ja opiskelijakuntia, nuorten paikkoja hallituksiin, areenoita parantaa maailmaa, nuorten projekteja ja aloitteita rahoittavia rahastoja.

Meidän päättäjien tulee havahtua nuorten luovuuden, mielikuvituksen ja kaiken potentiaalin hyödyntämiseen. Järjestetään kouluihin maailmanparantamistunteja. Nuorten äänen, mielipiteet ja huolen saamme kuuluviin myös esimerkiksi verkossa tehtyjen kyselyjen ja äänestysten avulla.

Rakennetaan nuorison tarpeet huomioiva maaseutu

Yhteiskunnallamme ei ole varaa siihen, että nuorten muuttoliike kaupunkeihin jatkuu. Monet nuoret haluaisivat jäädä ja palata kotiseudulleen. Meidän tulee helpottaa nuorten elämää ja asumista maaseudulla. Toimivat verkkoyhteydet mahdollistavat innovatiivisen yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden sekä liittymisen globaaliin maailmankylään.

Annetaan nuorille palveluista ja tuotteista alennusta. Järjestetään heille sekä lyhyt- että pitkäaikaisia asuntoja. Nuorten tulee voida liikkua paikasta toiseen, harrastaa ja kehittää itseään kaikkina vuodenaikoina. Tämä kaikki palvelee samalla myös alueen elinvoimaa, esimerkiksi matkailua, johon puhtaalla maaseudulla on valtavat hyödyntämättömät mahdollisuudet.

Otetaan nuoret mukaan kaikkeen alueelliseen toimintaan. Luodaan heille turvallisia ja luovia tiloja kohdata toisiaan. Rakennetaan myös sukupolvien välistä ystävyystoimintaa. Järjestetään työpajoja, jossa voimme jakaa tietotaitoamme. Nuoret voivat jakaa teknologiaosaamistaan vanhemmille, jotka voivat opettaa puolestaan heille maaseudulla elämiseen tarvittavia taitoja.

Varmistetaan koulutuksen säilyminen riittävän lähellä

Kun nuoret pääsevät ammatilliseen ja akateemiseen koulutukseen kotiseudullaan, he kiinnittyvät myös alueeseen ja sen yhteisöihin. Nuorten tulee saada oppia paikallisesta ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä mahdollisimman nuorena. Koulujen kannattaa verkostoitua järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Koulun tulee lähteä luontoon. Jotta tämä onnistuu, kouluverkkomme tulee olla riittävän kattava. Sopivan kokoinen ja hajautettu on usein toimivaa ja kaunista.

Meidän tulee kehittää yrittäjyyskasvatusta, jotta nuoret oppivat yrittävää asennetta ja itsensä työllistämistä. Rakennetaan yhteyksiä maaseudun yritysten ja korkeakoulujen välille. Luodaan nuorille mahdollisuuksia harjoitella ja kokeilla työtä maaseudulla. Luodaan ympäristöön liittyviä sosiaalisia alustoja ja tapahtumia, joiden kautta nuoret voivat jakaa kokemustaan ja luoda yhteyksiä. Valitaan inspiroivia nuorisolähettiläitä, joiden tehtävä on lisätä ihmisten tietoutta ympäristöasioista ja maaseudusta sosiaalisen median välityksellä.

Luodaan nuorille joustavia mahdollisuuksia tehdä työtä ja yrittää

Nuorten mielestä työpaikkojen luomisen ja paikallisen talouden ei tule tapahtua ympäristön kustannuksella vaan kestävästi. Nuoret tarvitsevat luovia, joustavia, innovatiivisia, taloudellisia ja kestäviä työmahdollisuuksia, esimerkiksi ilta- ja viikonlopputöitä. Tässä koulujen ja paikallisten yritysten tulee löytää toisensa, jotta nuoret voivat edetä jatkuvan oppimisen ja työn tekemisen poluillaan.

Nuoret ovat valmiita siihen, että osa ammateista katoaa tulevina vuosikymmeninä. He ovat valmiita tekemään kaiken toisin. Työ voi koostua palkkatyön, yrittäjyyden ja erilaisten projektien joustavista yhdistelmistä. Tämä on mahdollista myös kauniissa ympäristössä, luonnon keskellä, lähellä ja samalla kaukana kaikesta.

Meidän kannattaa kutsua innostuneita, erikokoisia maaseutuyrittäjiä ja paikasta riippumattomia etätyön tekijöitä kertomaan tarinansa kouluihin, nuorisotaloihin ja paikallisiin kahviloihin. Meidän tulee innostaa ja löytää nuorille kannusteita toimia yrittäjänä, yrityksen työntekijänä ja etätyön tekijänä maaseudulla. Kun saamme nuoret mukaan, huomenna koko Suomi kukoistaa.

9.10.2018|0 Comments

Suuret kiitokset!

Suuret kiitokset luottamuksesta ystävät! Tänä iltana varmistui, että olen ehdokkaana ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Keskustan jäsenet äänestivät tänä viikonloppuna kahdeksan Oulun vaalipiirin ehdokasta suoraan kevään eduskuntavaaleihin. Olen heidän joukossaan, tulin jäsenvaalissa toiseksi 914 äänellä. Tämä monipuolinen joukko täydentyy seitsemällä ehdokkaalla Muhoksen piirikokouksessa 13.10. Meitä ehdokkaita oli kaikkiaan 26.

Kaikki tulokset

Kiitos kaikille reilusta ja hyvähenkisestä jäsenvaalikampanjasta. Suuret kiitokset kaikille teille antoisista keskusteluista tämän puolen vuoden matkan aikana. Olen oppinut paljon. Olemme parantaneet porukalla maailmaa. Tsemppiä kaikille tästäkin eteenpäin.

Luottamuksesta kiitollisena, innostuneesti tulevaisuuteen tähyten

Mikko

17.9.2018|0 Comments

Suomen koululaitosta tulee kehittää kokonaisuutena

Koulutuksemme on uudistuspyörteessä. Perusopetuksen uutta opetussuunnitelmaa otetaan vaiheittain käyttöön. Ammattikoulureformi käynnistyi vuoden alussa. Lukiouudistus on jo ovella. Myös korkeakouluja on uudistettu. Ilmaan on heitetty monta palloa, joista on nyt otettava koppi ja katsottava koulujärjestelmää kokonaisuutena.

On kaukonäköistä, että yrittäjyyskasvatus on tullut peruskouluun. Tulevaisuudessa moni meistä työllistää itse itsensä ja toivon mukaan myös naapurinsa. Työelämä voi koostua palkkatyön, yrittäjyyden ja eripituisten projektien joustavista yhdistelmistä. Tämän vuoksi yrittävää asennetta ja yrittäjyyden taitoja tulee saada oppia eskarista yliopistoon.

Ammattikoulureformi on vienyt oppimista työpaikoille, mikä on sinänsä hyvä asia. On hyvä, että aikaisempi oppiminen otetaan huomioon ja opinnoissa voi edetä osaamisen mukaan. Olen erityisopettajana kuitenkin huolissani siitä, saavatko erityistä tukea tarvitsevat ja elämänhallinnan kanssa kamppailevat nuoret riittävästi ohjausta opinnoissaan. Myös osa työpaikoista on vaikeuksissa saadessaan huostaansa aloitekyvyttömiä ja avuttomia nuoria.

Myös osa lukiolaisista voi huonosti ja uupuu. Lukiouudistus pyrkii tukemaan nuorten jaksamista ja sujuvoittamaan siirtymistä jatko-opintoihin. Opettamisesta siirrytään ohjaukseen ja tukeen, yhdessä tekemiseen ja osaamisen jakamiseen. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen suunnitelma, joka päivittyy ajatusten kypsyessä. Opintojen ohjausta ja erityisopetusta vahvistetaan. Ollaan matkalla kohti oppivaa yhteisöä.

Lukiota tulee kehittää yleissivistävänä kouluna, jossa nuori oppii tietojen lisäksi laaja-alaisia taitoja: monilukutaitoa, kansainvälisyyttä, kulttuureja, hyvinvointia, vuorovaikutusta ja yhteiskunnallisia taitoja. Meidän tulee saada joka koulusta monipuolisia eväitä elämään.

Koulut ovat tärkeä osa yhteiskuntamme tulevaisuutta. Kun vertaan Ruotsin ja Suomen koulujärjestelmien kuvia, löydän niistä selkeän eron. Ruotsin koulujärjestelmä on piirretty polkujen muotoon ja siihen on kuvattu vapaan sivistystyön koulutus luontevasti koulujen nivelvaiheissa. Olisi korkea aika piirtää vapaa sivistystyö myös Suomen koulukuvaan.

Ei ole kysymys pelkästään kuvasta, sillä vapaan sivistystyön toimijat kohtaavat puutteen toistuvasti esimerkiksi hankehakemusten yhteydessä. Viranomaiset unohtavat vapaan sivistystyön toimijat hankehakijoina. Jää toteutumatta monta hyvää kehittämishanketta.

Meidän tulee kehittää suomalaista koulujärjestelmää yksilöllisinä koulupolkuina. Huolehditaan siitä, että nuoret siirtyvät joustavasti ja tuetusti koulusta toiseen. Toteutetaan monipuolista nivelvaiheen koulutusta, jotta kukaan ei putoa vaan pysyy mukana.

Luodaan yhdessä sellaisia koulupolkuja, joiden varrella jokainen lapsi ja nuori löytää oman juttunsa, vahvuutensa ja lahjakkuutensa. Luodaan elämänpituisia koulupolkuja, joiden varrella opimme taitoja huomista varten.

5.9.2018|0 Comments

Viimeisimmät artikkelit

Facebook

Twitter