Blogi2019-01-12T23:32:03+02:00

Vanhustenhoitoa ja omaishoitoa ratkotaan vain sydän paikallaan

Elämä on ainutlaatuinen lahja, jota tulee suojella sen alkuhetkestä aivan viimeiseen henkäyksen saakka. 

Suomen kansa ikääntyy. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla syntyi vähemmän lapsia kuin koskaan aiemmin. 

Samalla vanhusten määrä kasvaa. Joukkoomme kuuluu tällä hetkellä 50 000 yli 90-vuotiasta. Vuonna 2065 heitä on yli 190 000. 

Kun kansamme ikääntyy, hoidon tarve lisääntyy ja kustannukset kasvavat. Hyvinvointivaltiomme rahat eivät riitä, jos jatkamme nykyisellä tavalla. 

Haaste on ratkaistava viisaasti. Päätökset tulee tehdä elämän suojelun periaatteen pohjalta.

Ikääntyvät ihmiset ovat rakentaneet meille tämän hyvän maan. On meidän vuoromme huolehtia heidän mielekkäästä vanhuudestaan.

Hyvinvointialueella valmistellaan päätöksiä palveluverkosta. Tärkeimpien palvelujen tulee säilyä lähellä. Harvaan asutulle seudulle palvelu voidaan tuoda vaikka pyörien päällä.

Pandemia ja Ukrainan sota ovat lisänneet painetta maamme talouteen. Olemme vakavan tilanteen edessä. Meidän on opittava tekemään asioita uudella tavalla.

Niin on myös vanhustenhoidossa. Vaativan hoidon tarve tulee saada laskuun. Tarvitsemme lisää erilaisia asumisen muotoja. Hyvinvointiin satsaaminen ehkäisee sairastumista.

Keskusta on ehdottanut seniorineuvolaa koko Suomeen, jotta ikääntyvä voi asua kotona tai erilaisissa asumisyksiköissä ja elää itsenäisesti mielekästä elämää. 

Raahessa toiminta alkoi jo 2004. Nyt raahelaiset vanhukset kuluttavat Pohjois-Pohjanmaan vähiten erikoissairaanhoidon palveluita. He ovat muuttuneet omatoimisemmiksi ja terveemmiksi. Säästyy selvää rahaa, ja vanhukset voivat paremmin.

Hienoa, että Raahen malli otetaan käyttöön myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. 

Myös omaishoitajien asemaa pitää parantaa. Omaishoitaja hoivaa kotona läheistään, joka ei sairaudesta, korkeasta iästä tai vammasta johtuen selviä arjestaan omatoimisesti. 

Moninaisinta hoivatyötä tekevät omaishoitajat ovat korvaamattomia. He ovat kunnille edullista työvoimaa. Kotona on yleensä hyvä olla. Omaishoito vähentää tarvetta vaativampaan hoitoon. 

Keskustan tavoitteena on parantaa omaishoitajien asemaa. Omaishoitajien liiton toive palkkioiden verohelpotuksista on syytä selvittää. 

Omaishoidon kansallisia kriteerejä määritellään parasta aikaa. Tarvitsemme sujuvampaa ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista. Huolehditaan erityisesti omaishoitajien jaksamisesta ja vapaiden sujuvasta pitämisestä.

Ratkotaan haasteet sydän paikallaan.

10.8.2022|0 Comments

Vahva puolustus on isänmaanrakkautta

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen. Maamme-laulu vakiinnutti asemansa suomalaisten sydämissä viimeistään talvisodan aikana. 

Suomalaiset puolustivat jokaista laaksoa ja kukkulaa ja ymmärsivät itsenäisyyden ja yhtenäisyyden arvon. Se on edelleen tärkeää.

Tänä vuonna lauluun yhtyminen on sisältänyt uusia sävyjä, kun olemme seuranneet Ukrainan taistelua olemassaolostaan. Ukrainalaiset ovat puolustaneet rakasta maataan suurin uhrauksin. Länsi on tukenut ukrainalaisia yksissä tuumin.

Venäjän hyökkäys osoittaa, miten viisasta on ylläpitää vahvaa omaa puolustusta. Välillä ajatus on horjunut. Puolustusvoimien määrärahoja leikattiin 10 vuotta sitten, kun keskusta oli oppositiossa. Nato-optio putosi pois hallitusohjelmasta, kun uskottiin sinisilmäisesti Venäjän demokratiakehitykseen.

Keskustan johdolla puolustuksen määrärahat palautettiin ja Nato-optio palasi hallitusohjelmaan. Turvallisuustilanteen muututtua optio toteutuu nyt kansalaisten vahvalla tuella.

Vuonna 2007 eduskunnan tulevaisuusvaliokunta arvioi Venäjän tulevaisuutta. Synkimmässä skenaariossa arvioitiin, että Venäjä kehittyy kohti vahvojen valtaa, jossa sitä hallitaan pelolla, ja jossa se näkee muut ympärillään uhkana. Tätä kehitystä pidettiin epätodennäköisimpänä. Juuri sellainen Venäjästä kuitenkin tuli. 

Krimin valtauksen jälkeen maamme puolustusta on vahvistettu ja uudistettu. Jatkossa kehitetään paikallisjoukkoja, joissa reserviläisten osaaminen ja paikallistuntemus saadaan käyttöön.

Paikallisjoukot ovat tärkeitä, jotta voimme puolustaa koko maata laidasta laitaan. Uskon, että uudistus innostaa vapaaehtoiseen maanpuolustyöhön ja vahvistaa puolustustahtoa kunkin kotiseudulla.

Tällä kaudella puolustukseen on panostettu ministeri Kaikkosen johdolla ennätyksellisen paljon. Kehysriihessä päätettiin vielä 2,2 miljardin euron lisärahasta.

Antiikin ajan historioitsija Thukydides kirjoitti, että itsensä suojattomaksi jättävä valtio on tuhon oma, koska sodat seuraavat väistämättä toisiaan. 

Näkemys voi tuntua kyyniseltä, mutta historia on osoittanut sen todeksi. Sotilaallisella tyhjiöllä on tapana täyttyä.

Sitä on opetellut kantapään kautta naapurimme Ruotsi, joka ajoi alas yleisen asevelvollisuuden. Tuuli on nyt kääntynyt. Ruotsi hakee puolustusliitto Naton jäseneksi yhtä jalkaa Suomen kanssa. Yli puolet Nato-maista on jo ratifioinut eli vahvistanut liittymissopimuksen.

Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, osaavaan reserviin, koko maan puolustamiseen ja maanpuolustustahtoon.

Vahva puolustus on rakkautta isänmaahan. Se on tekoja sen puolesta, että maa kallis isien on jatkossakin meidän, turvallinen ja itsenäinen.

Ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa!

 

 

27.7.2022|0 Comments

Ihmisoikeudet perustuvat kymmeneen käskyyn

Euroopan neuvoston rakennuksen edessä liehuvat pitkässä rivissä jäsenvaltioiden liput. Siellä seisoo myös vaikuttava ihmisoikeuksien muistomerkki, joka koostuu suuresta joukosta erilaisia ihmisiä. Heitä yhdistävät samanlaiset arvot.

Palasin viime viime viikolla Ranskan Strasbourgista, jossa osallistuin ensimmäistä kertaa Euroopan neuvoston yleiskokoukseen. 

Neuvoston tehtävä on vahvistaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta Euroopassa ja sen ulkopuolella. Neuvosto on saanut aikaan yli 200 kansainvälistä sopimusta niiden edistämiseksi. Sen toimielimet valvovat niiden toteutumista 46 jäsenmaassa.

Suomen valtuuskunta koostuu eri puolueiden kansanedustajista, viidestä varsinaisesta ja viidestä varajäsenestä. Varajäsenenä saan osallistua kaikkiin yleiskokouksen istuntoihin. Vuorottelemme salissa sen mukaan, mistä asiasta kukin haluaa puhua. Työkielinä ovat englanti, ranska, saksa tai italia.

Yleiskokouksessa puhuttiin paljon Ukrainan sodasta ja Venäjän poliittisista vangeista. Saimme eri maiden edustajilta runsaasti tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Turkki sai osakseen vahvaa kritiikkiä jäsenyysprosessin hidastamisesta. 

Venäläiset eivät olleet paikalla, koska Venäjä erotettiin maaliskuussa neuvostosta, kun se hyökkäsi Ukrainaan ja rikkoi räikeästi kansainvälisiä sopimuksia. 

Yleiskokouksen rinnalla kokoontuu monia muita kokouksia. Osallistun kulttuurin, tieteen, koulutuksen ja median komitean työskentelyyn. 

On mielenkiintoista tarkastella koulutusta ja kulttuuria samaan aikaan Suomen sivistysvaliokunnassa, pohjoismaiden neuvoston osaamisen ja kulttuurin valiokunnassa ja Euroopan neuvostossa.

Pidin esillä medialukutaidon merkitystä kaikenikäisten keskuudessa, jotta osaamme erottaa tutkitun tiedon, mielipiteet ja suoranaisen propagandan toisistaan.

Mihin Euroopan neuvostoa tarvitaan? Meille itsestään selvät arvot kuten demokratia ja ihmisoikeudet eivät ole tulleet automaattisesti vaan yhteisten sopimusten kautta. Niiden laatimisessa neuvostolla on keskeinen rooli. 

Tunnetuin sopimus on Euroopan ihmisoikeussopimus. Neuvosto valitsee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, joka valvoo kaikkien  sopimusten noudattamista.

Viime aikoina Euroopan neuvostossa on tehty esimerkiksi verkkorikollisuuteen, tietosuojaan, kansainväliseen terrorismiin, ihmiskauppaan, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä kansainvälisiä sopimuksia.

Euroopan neuvostolla on kunniakas historia. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 varmistamaan, että Euroopan jälleenrakennus perustuu perusarvoihin, joiden kadottaminen oli saanut maanosan luhistumisen partaalle.

Euroopan historia oli täynnä keskinäisiä sotia, joista haluttiin tehdä loppu. Vuosikymmenten kuluessa lähes kaikki Euroopan maat ovat liittyneet mukaan. 

Neuvosto onkin toiminut tienraivaajana Euroopan yhdentymisessä. Mikään valtio ei ole liittynyt Euroopan unioniin olematta ensin Euroopan neuvoston jäsen. Neuvosto tekee tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kanssa.

Kun Berliinin muuri murtui, Euroopan neuvosto avasi ovensa myös Keski- ja Itä-Euroopan valtioille. Neuvosto on auttanut uusia valtioita toteuttamaan poliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia, joilla on kehitetty oikeuslaitosta ja valtiosääntöä.

Demokratia ja ihmisoikeudet ovat vahvistuneet ja rasismia on suitsittu. Viime aikoina olemme kohdanneet kuitenkin tällä tiellä vastustusta ja vasta-askelia. Emme saa antaa periksi. 

Yksi Euroopan neuvoston suurimmista saavutuksista on kuolemanrangaistuksen poistaminen. Vuodesta 1997 lähtien kuolemanrangaistus ei ole ollut käytössä missään neuvoston jäsenvaltiossa. Sopimus palautuu viidenteen käskyyn, älä tapa.  

Ihmisoikeudet perustuvat lopulta Raamatun kymmeneen käskyyn, jotka suojelevat kaikkea elämää. Kymmenen käskyä tiivistyy rakkauden käskyksi, rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi kuten itseäsi.

Perustuslakivaliokunnan jäseninä punnitsemme lakiesityksiä perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valossa. Viime viikolla totesimme, että hätätilanteessa Suomi voi sulkea rajansa määräajaksi kansalaisten turvallisuuden vuoksi, mikäli vieras valta käyttää maahanmuuttoa sekasorron aiheuttamisen välineenä.

Ihmisoikeudet toteutuvat, kun elämme ihmisiksi ja otamme toiset huomioon. Se lähtee meistä itsestämme. Rakennetaan yhdessä luottamuksen yhteiskuntaa. 

Euroopan neuvosto otti vuonna 1972 käyttöön Euroopan hymnin, joka on Beethoovenin yhdeksännen sinfonian Oodi ilolle -osan alkusoitto. Tähän aikaan tarvitaan iloa.

Välitetään kaikista lähimmäisistä. Pidetään kaikki mukana. Kilpaillaan kunnioittamisessa toistemme kanssa. Muistetaan, että jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas. Jaettu leipä riittää useammalle. Tämä kaikki tuo iloa kaiken epärmuuden keskelle.

21.7.2022|0 Comments

Seniorineuvola auttaa vireään vanhuuteen

Varttunut väki on työllään rakentanut meille tämän hyvän maan. Ikääntyvillä on meille edelleen paljon annettavaa. Pidetään heidät mukana. Saatetaan sukupolvet yhteen oppimaan toisiltaan.

On kaikkien yhteinen etu, että mahdollisimman moni ikäihminen säilyy mahdollisimman hyvässä kunnossa. Moni haluaa asu kotonaan ja osallistua lähiyhteisönsä toimintaan.

Vireät vanhukset ovat monien palveluiden tärkeitä käyttäjiä ja kuluttajia. He ovat maallemme niin henkinen kuin taloudellinen voimavara.

Kun väestömme ikääntyy, lapsia syntyy aiempaa vähemmän ja ihmiset elävät entistä pidempään, hoidon tarve väistämättä kasvaa. Hyvinvointialueet tarvitsevat myös uusia keinoja.

Keskusta on pitänyt esillä seniorineuvolan käyttöönottoa joka puolelle Suomea. Hanna-Leena Mattila ja kaksi muuta kansanedustajaa jätti viime viikolla aiheesta lakialoitteen. Kannatan ehdotusta lämpimästi.

Seniorineuvola tukee sitä, että ikääntyvä voi asua kotona tai erilaisissa asumisen muodoissa ja elää itsenäisesti. Neuvolapalveluita tarjotaan viimeistään henkilön täyttäessä 70 vuotta.

Laajemman hoidon tarve lykkääntyy, kun pidämme yllä vanhusten toimintakykyä ja kognitiivisia taitoja. Raahessa toiminta käynnistyi jo vuonna 2004 geriatri Maisa Karjulan johdolla.

Joka vuosi yli 80 % ikäihmisistä tulee Raahessa perusteelliseen seulaan, jossa terveydentilaa tarkastellaan laajasti, fyysisestä suorituskyvystä mielialaan, muistiin ja sosiaalisiin suhteisiin. 

Jokainen asiakas saa raportin sekä yksilöllistä ohjausta terveydenhoitajalta. Kuntouttavaa hoitotyötä tehdään kotona ja sairaalassa. Jokaisen kohdalla lähdetään siitä, että suunnitelmat tehdään yksilöllisesti, kunkin tarpeiden mukaan.

Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Näkö-ongelmat ovat vähentyneet. Hampaat ovat paremmassa kunnossa. Into rokotuksiin on noussut. Tupakointi on vähentynyt. 

Ikäihmiset ovat oppineet käyttämään tietokonetta ja pankkikorttia. Liikkuminen on lisääntynyt ja tasapaino on parantunut. Yksinasumisesta on tullut harvinaista.

Raahen vanhukset ovat muuttuneet omatoimisemmiksi ja terveemmiksi. He kuluttavat Pohjois-Pohjanmaan vähiten erikoissairaanhoidon palveluita. Suuri kiitos tärkeästä pioneerityöstä raahelaisille! Tätä hienoa toimintaa tullaan nyt toteuttamaan koko hyvinvointialueellamme.

Erikoissairaanhoito maksaa paljon. Viisi ohitusleikkausta maksaa saman verran kuin 300 käyntiä seniorineuvolassa. Kuinka moni ohitusleikkaus, rytmihäiriö tai tekonivel olisi vältettävissä paremmalla ennaltaehkäisevällä työllä? Varhainen apu on avuista parhain.

Omat ikääntyvät vanhempani asuvat omassa kodissa ja elävät mielekästä, touhukasta elämää. Toivon, että seniorineuvolan toiminnan kautta sellainen toteutuu mahdollisimman monen ikääntyvän elämässä.

21.7.2022|0 Comments

Myrskyn jälkeen paistaa taas aurinko

Kesä on kauneimmillaan. Valoisat illat kutsuvat kulkijaa, metsät, pellot ja niityt kasvavat vihreän tuhansia sävyjä. Kesän tyvenessä on hyvä olla. 

Pinnan alla kuitenkin kuplii. Euroopassa ja Suomessa elettiin pitkään seesteisesti, kuin leppeässä kesäyössä. Viime vuonna taivas alkoi tummua, kun energian hinta kääntyi nousuun ja kansainväliset jännitteet lisääntyivät. 

Viimeistään Ukrainan sota puhalsi taivaalle myrskypilvet, jotka enteilevät rajuilmaa, loppukesää. Inflaatio on lähtenyt vauhtiin. Polttoaine, ruoka ja energia maksavat yhä enemmän. Lainojen korot kipuavat ylöspäin. Pelätään maailmanlaajuista taantumaa.

Samalla kuluttajien luottamus Suomen talouteen on laskenut merkittävästi. Yhtä alhaalla tai alempana luottamus on ollut vain ensimmäisenä koronakeväänä 2020 ja vuonna 2008 finanssikriisin aikaan. 

Valtio on velkaantunut viime vuodet voimakkaasti. Tuoreen julkisen talouden suunnitelman mukaan velkaantuminen jatkuu. Tulevat ajat pakottavat meitä isoihin ratkaisuihin. Kaikkeen ei tule olemaan varaa, kun valtion korkomenot nousevat.

Haasteista huolimatta meillä on aihetta myös optimismiin. Vaikka kuluttajat eivät luota yleiseen taloustilanteeseen, luottamus omaan tilanteeseen on säilynyt hyvänä. 

Työllisyystilanne on paras vuosikymmeniin. Työntekijäpula on juuri nyt yritysten suurin kasvun este. Meidän pitää ratkaista työvoimapulaa täsmä- ja muuntokoulutuksen avulla.

Suomi on hyvinvointivaltio, joka näyttää parhaat puolensa juuri tällaisina aikoina. Se toimii vakauttajana ja ankkurina, estää tuloeroja karkaamasta ja vahvistaa kokemusta siitä, että yhteiskunta on kansalaisen puolella.

Hyvinvointivaltiossa haluamme huolehtia heikoimmista ja taata tasa-arvoisesti mahdollisuuksia kouluttautua laadukkaasti. Pidetään luottamukseen perustuvasta hyvinvointivaltiosta kiinni, sillä se on menestyksemme salaisuus.

Valtio on myös tänä keväänä tullut apuun. Työmatkavähennyksiä on parannettu ja maataloutta tuettu. Kelan etuuksia korotetaan. Tämä on oikein. Heikoimmista pidetään huolta ja eniten apua tarvitsevaa autetaan.

Valtio ei kuitenkaan kykene kompensoimaan hintojen nousua ja muita eteen tulevia haasteita kokonaisuudessaan. Sota vaikuttaa moneen asiaan. Meidän pitää havahtua siihen, että elintasomme tulee laskemaan. 

Meidän kannattaa opetella tinkimään saavutetuista eduistamme, jotta tulevaisuudessa menisi paremmin. Nyt tehtävillä päätöksillä turvataan hyvän elämän edellytykset myös jatkossa. Seuraavat vaalit mittaavat, kuinka vastuullisia olemme.

Yhdessä toimien selviämme, kuten menneet sukupolvetkin selvisivät. He rakensivat meille tämä hienon isänmaan. Nyt on meidän vuoromme kantaa vastuuta. Myrskyn jälkeen paistaa taas aurinko.

23.6.2022|0 Comments

Kesä on tärkeä tauon paikka

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Oikein paljon onnea koulunsa päättäneille, tutkinnon suorittaneille ja kaikille elämänkoulun kävijöille. 

Suomi on hieno maa, jossa jokainen saa edetä koulupolulla niin pitkälle kuin rahkeet ja into riittävät. Tarvitsemme monenlaista osaamista. Opimme läpi elämän. 

Sivistysvaliokunta tapasi hiljattain vastinvaliokuntansa Italian parlamentissa Roomassa. Italialaiset pitivät koulujemme maksuttomuutta suuressa arvossa. Kaikille tarjolla oleva sivistys on pienen maan vahvuus, he kehuivat. 

Vaihdoimme myös kokemuksia koronan ja Ukrainan sodan varjoista. Moni opiskelija on ollut lujilla. Etäopiskelu ei ole sopinut kaikille. Harjoittelut ovat voineet lykkääntyä, kesätyöt peruuntua, tutustumiset jäädä vähiin, valmistuminen viivästyä.

Huolilla on vaara kasaantua. Korona ei ole vieläkään ohi, Ukrainan sota jatkuu, uutiset kertovat hintojen noususta ja pörssikurssien hermoilusta. 

Tulevaisuus näyttää monin tavoin epävarmalta.

E2 Tutkimus julkaisi äskettäin tutkimusraportin, jossa perattiin 20-29-vuotiaiden näkemyksiä hyvästä elämästä. 

Nuorten aikuisten usko tulevaisuuteen on vähentynyt, pahoinvointi on lisääntynyt ja turvallisuudentunne heikentynyt. Kolmasosa kokee merkityksettömyyttä. Suurin osa pitää mielenterveysongelmia pahoinvoinnin syynä. 

Raportin mukaan “suorittamista ihannoiva ilmapiiri kasvattaa nuorten paineita ja pärjäämisen pakkoa”.

Nuoret aikuiset kokevat laajasti, että elämästä on tullut liian suorituskeskeistä. Some välittää tarinoita menestyjistä ja tulvii mielikuvia siitä, millaista elämän pitäisi olla. Samalla yhä useampi on yksinäinen.

Nuoret kaipaavat rauhaa opintoihin, aikaa kypsytellä päätöksiä, mahdollisuuksia sivistää itseään. Tilaa oppia ja erehtyä, tehdä yhdessä. Matalan kynnyksen keskusteluapua silloin, kun ahdistaa. 

Raportissa toivotaan armollisuutta suorittamisen vastapainoksi. Olen samaa mieltä. Jokainen kyllä paikkansa löytää, vaikka ei juuri nyt tiedäkään, mitä isona haluaa tehdä. Ollaan tukena siinä.

Mutta nyt on kesä. Opiskelijalle se tarkoittaa usein kesätyötä. Rahan ansaitsemisen lisäksi työ antaa parhaimmillaan uutta puhtia myös tulevaan syksyyn. Saa oppia uutta, kohdata uusia ihmisiä, saada onnistumisen kokemuksia. Hyvä kesätyö tuo merkityksen tuntua ja ohjaa uravalinnoissa eteenpäin.

Kesätyön lisäksi jokainen nuori ehtii toivottavasti myös lomailemaan. Monenlaiset kesätapahtumat ja monet luontokohteet kutsuvat niin koululaisia, opiskelijoita, työssäkäyviä ja eläkeläisiä rentoutumaan, kokoontumaan, vaihtamaan kuulumisia ja olemaan yhdessä. 

Toivotan tsemppiä ja intoa myös pääsykokeisiin ja niihin valmistautumiseen. Toivon, että jokainen löytää vahvuutensa ja paikkansa tässä yhteiskunnassa. Jokainen on tärkeä. Jokaista tarvitaan.

Kesällä ei tarvitse koko ajan suorittaa. Reisjärven ja Kalajokilaakson kaunis luonto kutsuu liikkumaan ja retkeilemään. Ollaan yhdessä. Nyt on tauon paikka. 

Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon.

6.6.2022|0 Comments

Viimeisimmät artikkelit

Facebook

Twitter